Pahimmillaan maahanmuuttaja saa apua vasta kun radikalisoituu – mielenterveyden ongelmat on sysätty järjestöjen hoitoon

Laki antaa terveydenhuollon henkilökunnalle mahdollisuuden jopa kieltäytyä hoitamasta maahanmuuttajaa, jos yhteistä kieltä ei ole.

maahanmuutto
Teksti
Miina Viljanen

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on epäonnistunut maahanmuuttajien mielenterveyden hoitamisessa. Näin uskoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.

”Maahanmuuttajat muodostavat merkittävän osan Mielenterveysseuran kriisikeskusten asiakkaista”, Wahlbeck sanoo. ”Tämä johtuu osittain siitä, että julkiset mielenterveyspalvelut eivät tavoita heitä.

Etenkin pakolaisten saama apu riippuu vahvasti siitä, mihin kuntaan he ovat sattuneet asettumaan. Osaaminen ja tieto maahanmuuttajien mielenterveyden hoidossa on kasautunut muutamaan erikoisyksikköön Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Esimerkiksi sellaisilla järjestöillä kuin Suomen Mielenterveysseura ja Helsingin Diakonissalaitos on jo useiden vuosikymmenten kokemus maahanmuuttajien tukemisesta ja hoitamisesta. Potilaita on ohjattu järjestöjen kevyen avun piiriin erikoissairaanhoidosta saakka, vaikka ohjautumisen tulisi kulkea päinvastaiseen suuntaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Anu Castaneda tuntee tilanteen. Hän ei kuitenkaan usko, että julkinen terveydenhuolto syrjisi maahanmuuttajapotilaita tarkoituksella.