Outo tapahtumasarja: Malmin lentoasema ja työryhmä, jota ei ollutkaan

Kolme avainpeluria sanoutui irti yhdessä tehdystä Malmi-raportista. Työryhmän asemakin jäi epäselväksi.

Helsinki
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Joulukuun alussa 2014 silloinen liikenneministeri Paula Risikko (kok) perusti kaksi työryhmää setvimään Malmin lentoaseman lopettamisen synnyttämää vyyhteä.

Ensimmäinen ryhmä sai tehtäväkseen selvitellä, mihin Malmin toiminnot voitaisiin siirtää kun valtion lentokenttäyhtiö Finavia vetäytyy kentältä syyskuussa 2016. Tätä työryhmää johtaa virkamies, liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) yksikön johtaja Risto Murto.

Toisen ryhmän tehtäväksi annettiin tutkia, kuinka lentotoimintaa kentällä voitaisiin jatkaa valtion vetäytymisen ja kentälle kaavaillun asuntoalueen töiden alkamisen välillä eli vuosina 2016–2018. Ryhmän vetäjäksi kutsuttiin ilmailualan ansioitunut yrittäjä, lentokapteeni ja kauppatieteiden maisteri Esa Korjula.

Ykkösryhmän työ jatkuu yhä. Murron mukaan tarkoituksena ei kuitenkaan ole löytää sijoituspaikkaa Malmia korvaavalle kentälle. Sellaista on etsitty turhaan jo vuosikymmeniä. Ryhmä lähinnä kaavailee, millaisella liiketoimintamallilla uudella paikalla toimittaisiin. Murto arvioi työn valmistuvan elokuussa.

Korjulan ryhmä toimi ripeämmin. Se ahkeroi paperinsa valmiiksi viime kuun puolivälissä. Tuskin oli muste raportissa ehtinyt kuivua, kun jo kolme keskeistä työssä mukana ollutta tahoa ilmoitti julkisesti sanoutuvansa irti ryhmän esityksistä.