Ortodoksikirkon kriisissä historiallinen käänne: Suomen kaikki piispat patriarkan puhutteluun Konstantinopoliin ensi viikolla
Arkkipiispa Leon arvostelijat vaativat hänen eroaan. Leon mielestä kirkossa on innostunut ilmapiiri.
Arkkipiispa Leon eli Leo Makkosen johtaman Suomen ortodoksisen kirkon kriisi on saanut kansainväliset mittasuhteet.
Ensi viikolla Suomen kaikki kolme ortodoksipiispaa ovat ortodoksisen kirkon ylimmän päättävän elimen eli Ekumeenisen patriarkaatin 12-henkisen Pyhän synodin kuultavana patriarkaatin pääpaikassa, paremmin Istanbulina tunnetussa Konstantinopolissa Turkissa.
Lokakuun 5.–7. päivänä pidettävän suurkokouksen kutsui koolle patriarkaatin johtaja, patriarkka Bartolomeos, 16. syyskuuta päivätyllä kirjeellä.
Virallisesti Suomen piispakolmikko menee Konstantinopoliin ”kertomaan Suomen kirkollisesta tilanteesta Pyhän synodin jäsenille”.
Käytännössä Bartolomeoksen johtama Pyhä synodi kuitenkin selvittää Suomen ortodoksien kriisiä, jota kirkko ei itse ole kyennyt ratkaisemaan.
Matkan taustalla on kirkollishallituksen viime kesänä esittämä poikkeuksellinen avunpyyntö Bartolomeokselle. Kirkollishallitus ilmaisi patriarkaatille olevansa huolissaan ”julkisuudessa käydystä ortodoksista kirkkoa koskevasta keskustelusta”.
Huolta olivat herättäneet etenkin Long Playn ja Ylen uutisointi.
Long Playn artikkeleissa touko–kesäkuussa käsiteltiin Leon vuonna 2001 alkaneen arkkipiispakauden ongelmia kuten piispojen tulehtuneita suhteita sekä lukuisia työsuhderiitoja ja talousepäselvyyksiä. Ne ovat johtaneet usein pitkiin ja kirkolle kalliiksi käyneisiin oikeudenkäynteihin.
Long Play kertoi myös Leon johtaman Karjalan kielen seuran (KKS) riidoista ja taloussotkuista ja siitä, että arvostelijoiden mielestä Leo käytti työaikaansa enemmän karjalan kielen harrastukseensa kuin arkkipiispan tehtäviin.
Ortodoksisen kirkon ongelmista on kirjoittanut useaan otteeseen myös Yle.
Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan kirkollishallitus käännätti juttuja englanniksi ja lähetti niitä patriarkan ja Pyhän synodin luettavaksi.
Kirkollishallitus käsitteli Bartolomeokselta tullutta kutsua Konstantinopoliin kokouksissaan 24. ja 30. syyskuuta Leon johdolla.
Syyskuun 24. päivän kokouksessa päätettiin, että Konstantinopoliin lähtevät Helsingin hiippakuntaa johtava arkkipiispa Leo kolmehenkisen delegaationsa kanssa sekä Kuopion ja Karjalan hiippakunnan piispa Arseni (Jorma Heikkinen) ja Oulun hiippakunnan piispa Elia (Matti Wallgrén).
Leo kuitenkin halusi joukkoihinsa lisävahvistusta. 30. syyskuuta kirkollishallitus päätti nostaa hänen delegaationsa vahvuuden viiteen pappismieheen.
Yhteensä matkaan lähtee siis kahdeksan miestä, jotka matkustavat turvallisuussyistä kahdessa eri ryhmässä ja eri lennoilla. Leon delegaatio lähtee Konstantinopoliin lauantaina 3. lokakuuta ja viettää siellä kokonaisen viikon, Elia ja Arseni ovat matkalla lyhyemmän aikaa.
Kirkollishallitus ei vastannut Suomen Kuvalehden kysymykseen siitä, kuinka suuret matkan kokonaiskustannukset ovat kirkolle.
Koronan vuoksi matkalaiset joutuvat palatessaan koronatestiin ja kahden viikon karanteeniin.
Bartolomeoksen toivotaan keksivän Leolle houkuttimen erota oma-aloitteisesti.
Paikan päällä suomalaiset tapaavat Bartolomeoksen ohella Pyhän synodin 12 metropoliittaa, jotka tulevat paikalle Euroopan maiden ohella Meksikosta ja Australiasta.
Suomen Kuvalehden saamien tietojen mukaan Elia ja Arseni ovat valmistautuneet ehdottamaan Bartolomeokselle toimia, joilla 72-vuotias Leo voitaisiin houkutella eläkkeelle.
Ortodoksisen piispan virka on elinikäinen. Edes patriarkka ei voi erottaa virassaan viihtyvää iäkästä arkkipiispaa, vaikka tämä olisi kuinka epäsuosittu.
Karismaattisena pidetyn Bartolomeuksen ja Pyhän synodin toivotaan keksivän Leolle jonkin houkuttimen, kuten korkean ortodoksisen arvonimen myöntämisen vastineeksi oma-aloitteisesta eroamisesta.
Arkkipiispa Leon mukaan Konstantinopolissa ei ole kriisikokousta, eikä Suomen ortodoksisessa kirkossa ole kriisiä.
”Pidän kutsua hyvänä, ja on aina kunnia-asia käydä meidän äitikirkkomme pääpaikassa Konstantinopolissa. Aion kertoa, että Suomen ortodoksisen kirkon organisaatiomuutos etenee suunnitelmien mukaisesti ja kirkossamme on meneillään innostunut muutoksen ilmapiiri”, toteaa arkkipiispa sähköpostiviestissä, jonka välitti hänen teologinen sihteerinsä Jelisei Heikkilä.
Leo ei katso, että hänen toimissaan tai kirkon toimissa olisi ongelmia, vaan ongelma on mediassa.
”Kirkon ongelma on kirkkoa vahingoittanut julkinen kirjoittelu, jonka tähden kirkollishallituksen kirje patriarkaattiin oli varmasti yhtenä pontimena saada tämä kutsu Konstantinopoliin. Uskon, että yhteinen keskustelu tuo yhteisymmärrystä ja selkeyttä asioihin”, uskoo arkkipiispa.
Leo teki viime kesäkuussa työsuojeluilmoituksen Arsenin Leoon kohdistamasta häirinnästä. Arkkipiispa perusteli työsuojeluilmoitusta Arsenin Long Playlle ja Ylelle antamilla lausunnoilla.
Leo piti esimerkiksi Arsenin medialle antamia lausuntoja ”Leollakin on jo eläke tapissa, eikä tarmokaan ole paras mahdollinen” ja ”Jos piispa ei ole penaalin terävin kynä, niin se on ongelma” ikärasistisina ja kunniaansa loukkaavina.
Kirkollishallitus aikoi antaa Arsenille kirjallisen varoituksen, mutta tyytyi vaatimaan häneltä asiallisuutta, hyviä tapoja ja kirkon edun huomioimista sananvapauttaan käyttäessään.
Arkkipiispan työ- ja toimintakykyä aiemminkin arvostellut ylidiakoni Jyrki Härkönen arvioi, ettei arkkipiispa ymmärrä tai halua ymmärtää Konstantinopolin tapaamisen todellista luonnetta.
”Kaikki tietävät, että tapaamisen todellinen syy on kanoninen kriisi Suomen kirkossa eli Leon aikaansaama piispainkokouksen toimimattomuus”, Härkönen sanoo.
Hänen mukaansa kyseessä on ensimmäinen kerta Suomen ortodoksisen kirkon 97-vuotisessa historiassa Konstantinopolin alaisuudessa, kun kaikki piispat on kutsuttu Pyhän synodin pakeille selvittelemään kirkon ongelmia.
Härkönen työskenteli arkkipiispan avustajana ja sihteerinä 2003–2017, kunnes hän riitaantui Leon kanssa ja siirtyi työskentelemään Kuopion ja Karjalan piispan Arsenin alaisuuteen.
Käytännössä Elia ja Arseni muodostavat arkkipiispaa vastustavan leirin.
Ortodoksisen kirkon Suomen kolmen piispan yhteistyö on käytännössä täysin halvaantunut, ja erityisen tulehtuneet välit ovat Leon ja Arsenin välillä.
Kolmas eli Oulun hiippakunnan piispa Elia on julkisuudessa kommentoinut kirkon tilannetta Arsenia vähemmän, mutta käytännössä Elia ja Arseni muodostavat arkkipiispaa vastustavan leirin.
Selkeimmin piispojen riidat näkyvät siinä, ettei kirkon toimintaa linjaavia piispainkokouksia ole järjestetty aikoihin.
Ortodoksisen kirkon kirkkojärjestyksen mukaan arkkipiispan pitäisi kutsua piispainkokous koolle vähintään kahdesti vuodessa, ja piispainkokouksen oman työjärjestyksen mukaan kokous pitäisi järjestää vähintään neljä kertaa vuodessa.
Arkkipiispa Leo kutsui vuonna 2018 piispainkokouksen koolle kahdesti, mutta vuoden 2019 kokouksista ei ole yhtään hyväksyttyä pöytäkirjaa, eikä Leo ole tänä vuonna kutsunut koolle ensimmäistäkään piispainkokousta.
Hiippakunnat ja niiden piispat toimivat hallinnollisesti itsenäisesti, eikä edes arkkipiispalla ole valtaa puuttua muiden hiippakuntien asioihin.
Yksi piispojen suurimmista erimielisyyden aiheista on Leon vuonna 2019 kirkolliskokoukselle esittämä ajatus neljännen eli apulaispiispan valitsemisesta kirkkoon. Leon esitys kuitenkin kaatui laittomana, sillä piispainkokous ei ollut lainkaan valmistellut asiaa.
Leo tiettävästi haluaisi kirkolle neljännen piispan vastavoimaksi yksituumaiselle Elia ja Arseni -parivaljakolle.
Elia ja Arseni ovat vastustaneet apulaispiispan nimitystä taloussyistä. Noin 100 000 euron uusi vuosittainen palkkakuluerä nielisi kolmen hiippakunnan yhteensä noin miljoonan euron toimintakuluista kymmenesosan.
Tämä olisi Elian ja Arsenin mielestä liikaa muutoinkin talousvaikeuksissa olevalle kirkolle, joka kärsii verotulojen ja jäsenmäärän pitkään jatkuneesta vähenemisestä. Ortodoksisella kirkolla on reilut 58 500 jäsentä.
Leon arvostelijat katsovat, että piispainkokouksen toimimattomuus on vienyt piispainkokouksen yhtenäisyyden ja koko kirkon uskottavuuden.
Pattitilanteen vuoksi kirkolliskokous asetti lakityöryhmän, joka ehdotti kirkkolakiin piispojen vallan kaventamista yhdeksi ratkaisuksi ongelmiin.
Piispat eivät esimerkiksi voisi enää asettaa kirkkoherroja, pappeja, diakoneja tai kanttoreita virkaan tai ehdolle näihin virkoihin tai toimia heidän esimiehinään vuosiloma- ja työvapaa-asioissa.
Kirkon kannalta ongelmallista on se, että lakityöryhmän esitykset ovat ortodoksisen kirkon kanonien vastaisia. Kanonit ovat 300–700-luvuilla pidettyjen kirkolliskokousten päätöksiä ja osa ortodoksista traditiota.
Ortodoksisen kirkon palvelukeskuksen johtaja Hannele Meskus tunnustaa, että piispojen keskinäiset välit ovat tulehtuneet, mutta se ei kuitenkaan hänen mukaansa vaikuta kirkon toimintaan. Esimerkiksi seurakuntauudistus eli seurakuntien määrän vähentäminen 21:stä seitsemään etenee suunnitellusti.
”Tilanne on muuten hirveän hyvä, ja valtava määrä uudistuksia on työn alla”, sanoo Meskus.
”Kirkon hallinto toimii niin kuin sen on ajateltu toimivan”, arvioi myös arkkipiispa Leo.
Suomen Kuvalehti ei tavoittanut Eliaa tai Arsenia kommentteja varten.
Suomen ortodoksista kirkkoa koetelleista riidoista kenties eniten julkisuutta sai Leon 2015 käynnistämä taistelu Iisalmen kirkkoherraa Elias Huurinaista vastaan. Leo syytti Huurinaista talousepäselvyyksistä, erotutti Iisalmen seurakunnanneuvoston lainvastaisesti ja valitutti tilalle mieleisensä.
Leon johdolla Iisalmen tapauksesta tehtiin vuosien varrella poliisille tutkintapyyntöjä ja käynnistettiin lukuisia oikeudenkäyntejä, jotka kaikki Leo hävisi. Leo lopetti taistelun Huurinaista vastaan vasta viime vuodenvaihteessa hävittyään viimeisenkin oikeudenkäynnin.
Leon ohella myös nyt jo eläkkeellä oleva Helsingin piispa Ambrosius (Risto Jääskeläinen) profiloitui joissakin kirkon tappioon päättyneissä työsuhderiidoissa.
Epäselvyyksiin ajautui myös Leon johtama, vuonna 1995 perustettu Karjalan kielen seura, joka vuosina 2010–2019 sai Long Playn mukaan julkista rahoitusta ainakin 1,2 miljoonaa euroa karjalan kielen elvytystyöhön.
KKS:n joidenkin eittämättömien onnistumisten jälkeen seura kuitenkin ajautui riitoihin, ja sen rahankäytössä oli epäselvyyksiä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti viime tammikuussa KKS:ssä valtionavustustarkastuksen, jonka keväällä kerrottiin valmistuvan kesäkuussa. Tarkastus ei ole kuitenkaan vieläkään valmis, ja nyt ministeriö arvioi sen valmistuvan vasta joulukuussa.
Ministeriö oli varautunut maksamaan KKS:lle hankeavustusta tällekin vuodelle, mutta sotkujen takia rahat jäivät maksamatta ja seuran toiminta loppui jo viime vuodenvaihteessa.
Elokuun alussa Yle kertoi, että KKS oli haettu konkurssiin.
Juttua päivitetty 4.10. klo 21.01. Jutusta poistettu väärä tieto jäsenmäärästä ja kirkosta eroamisista vuonna 2020.