Orpon hallituksen alv-korotus iskee eniten pienituloisiin – ostovoimaa heikennetään keskellä taantumaa

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen yksi merkittävimmistä kehysriihipäätöksistä on korottaa yleistä arvonlisäveroa (alv) 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Päätös vahvistaa valtion taloutta noin miljardilla eurolla. Käytännössä jokainen suomalainen maksaa keskimäärin noin 180 euroa aiempaa enemmän arvonlisäveroa vuodessa.

Arvonlisäveron korotusta Orpo on perustellut sillä, että sen haittavaikutukset ovat mahdollisimman pienet työllisyyteen ja talouskasvuun.

Hallituksen mukaan alv-korotuksen vaikutukset leviävät myös mahdollisimman tasaisesti yhteiskuntaan.

Verotutkimuksen huippuyksikön arvion mukaan on kuitenkin viitteitä siitä, että alv-korotus vie suhteellisesti eniten ostovoimaa pienimmiltä tuloluokilta.

”Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin, ja myös alv-korotuksen suhteellinen vaikutus on suurin näissä samoissa ryhmissä”, sanoo Tampereen yliopiston professori ja Verotutkimuksen huippuyksikön johtaja Kaisa Kotakorpi.

Orpon hallitus on päättänyt, ettei työn verotusta kiristetä. Poliittisilla päätöksillä suurimmat verohelpotukset on annettu yli 14 000 euroa kuussa tienaaville palkansaajille. Nyt hallitus kiristää myös suurituloisimpien verotusta, mutta aiempi veronalennus takaa sen, että kaksi suurinta tuloluokkaa hyötyvät euromääräisesti edelleen eniten.

Tavaroiden ja palveluiden verotuksen kiristämistä tuloverotuksen sijaan on perusteltu sillä, että työn verotuksen kiristämistä halutaan välttää. Ahkeruus halutaan palkita.

Professori Kotakorpi huomauttaa, että molemmat verot – niin kulutus- kuin tuloverokin – kohdistuvat työssäkäyvillä nimenomaan työntekoon.

”Samoista tuloista molempien tyyppiset verot maksetaan”, Kotakorpi sanoo.

Alv-korotusta on kritisoitu väärästä ajoituksesta. Suomi on käytännössä keskellä taantumaa ja kotitalouksien ostovoiman heikentäminen vähentänee yksityistä kulutusta.

Talouden odotetaan piristyvän vuoden lopulla, jos silloinkaan.

Alv-korotus kallistaa muun muassa bensan, alkoholin, makeisten, kirjojen ja lukuisten palveluiden hintoja.

Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että alv:n korotuksella on suora negatiivinen vaikutus ostovoimaan, kulutuskysyntään sekä kaupan alan ja palveluiden kilpailukykyyn.

Alv-korotukset kohtelevatkin eri yrityksiä eri tavalla. Ne lisäävät myös riskiä veronkierrosta.

Suomen Yrittäjien mukaan alv-päätös iskee paljolti samoihin yrittäjiin, joiden yrittäjäeläkemaksuja (yel) on jo nostettu.

Useat yritykset eivät pysty viemään korotusta hintoihinsa, etujärjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen mainitsi tiedotteessa.

Suomi ja koko Eurooppa ovat kamppailleet pari vuotta korkean inflaation kanssa. Pahimmillaan hinnat ovat nousseet yli kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Euroopan keskuspankin mittavat koronnostot ovat painaneet pikkuhiljaa hintojen nousun noin kahden prosentin tietämille.

Alv-korotus näkyy kaikilla aloilla jälleen hintapaineena, koska inflaatio todennäköisesti kääntyy ainakin hetkellisesti nousuun.

Muutos näkynee myös syksyn 2024 työmarkkinaneuvotteluissa, joissa päätetään tulevista palkankorotuksista.

Suomen alv-kanta on hallituksen päätöksen jälkeen Pohjoismaiden korkein ja EU-maiden toiseksi korkein. Unkarissa arvonlisävero on 27 prosenttia.

Orpon hallitus olisi voinut vahvistaa veropohjaa muillakin keinoin kuin alv-korotuksella, kuten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta kiristämällä. Siitä olisi voinut saada useita satoja miljoonia euroja vuodessa.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverovapaus on kansallinen poikkeus, jota useat taloustieteilijät ovat jo vuosia kritisoineet.

Muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ehdotti että, listaamattomien yritysten osinkojen verotusta pitäisi kiristää. Myös valtionvarainministeriö on kannattanut ehdotusta.

Orpon hallitus on perustellut veroetua sillä, että pääomaköyhä maa tarvitsee uusia investointeja ja rahojen virtaamista ulkomaille halutaan estää.