Orjat keskuudessamme
Orjuuttaminen ei jäänyt menneisyyteen, vaan saa uusia muotoja.
Orjuus on ilmiö, josta kaikilla on jonkinlainen käsitys, mutta harvat taitavat pitää sitä tämän ajan ongelmana. Menneisyyden orjakauppa kyllä muistetaan.
Ajatellaan, että tulevaisuudessa keskustellaan siitä, orjuutetaanko robotteja ja pitäisikö niillä olla oikeuksia ja vapauksia.
Viime aikoina orjuuden ongelma on kuitenkin sekä kasvanut että tullut maantieteellisesti lähemmäksi. Siihen havahduttiin erityisesti, kun Libyaan juuttuneita siirtolaisia huomattiin myydyn orjiksi, mistä Katri Merikallio ansiokkaasti kirjoitti tässä lehdessä lokakuussa.
Äskettäisen EU–Afrikka-huippukokouksen jälkimainingeissa ilmoitettiin EU:n ottavan osaa uuteen sotilas- ja poliisioperaatioon, jolla pyritään pelastamaan parikymmentätuhatta tällaista ihmistä orjuuden uhalta ja auttamaan heidät takaisin koteihinsa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka nyt mieluusti näyttäytyy kansainvälisillä estradeilla ja sanoittaa maailman tilaa, kutsui orjuutta rikokseksi ihmisyyttä vastaan.
