Opintonsa aloittavat ehtivät vielä vaihtaa kotikuntaa ennen kunnallisvaaleja

Syyslukukausi alkaa Helsingin yliopistossa. Sosiaalipsykologian opiskelija Julia Uotila muutti viime vuonna Helsinkiin naapurikunnasta Vantaalta. Kuva Vessi Hämäläinen.

Syksyllä uudelle opiskelupaikkakunnalle muuttavat nuoret ehtivät vielä vaikuttaa siihen, äänestävätkö kunnallisvaaleissa vanhalla kotipaikkakunnallaan vai uudessa opiskelukunnassaan.

Äänestyspaikka määräytyy sen mukaan, mikä on äänioikeutetun kotikunta perjantaina 7. syyskuuta.

Muutto yliopistokaupunkeihin on kasvanut melko tasaista tahtia parin vuosikymmenen ajan, ja samalla on kasvanut 18-25-vuotiaiden osuus kaupunkeihin tulevista muuttajista.

Viime vuonna yliopistokaupunkeihin muutti Tilastokeskuksen mukaan yli 120 000 ihmistä, joista 18-25-vuotiaita oli lähes 54 000 eli 43 prosenttia. Peräti 28 prosenttia muutoista tehtiin elo-syyskuussa opintojen alkamisen aikaan. Noina kuukausina yliopistokaupungin otti uudeksi kotikunnakseen 20 000 nuorta.

Opiskelijat nuorentavat kuntaa, ja lähes kaikissa suurissa opiskelijakaupungeissa myös kunnanvaltuustot ovat hiukan nuorempia kuin Suomessa keskimäärin. Kaikista Suomen valtuutetuista alle kolmikymppisiä on kuusi prosenttia, mutta yliopistokaupungeissa luku on usein yhdeksän, kymmenen prosentin tienoilla.

Rovaniemellä nuoria valtuutettuja on peräti 12 prosenttia, Jyväskylässä 16.

Opiskelijat saattavat vaikuttaa myös valtuuston voimasuhteisiin. Vihreiden osuus vuoden 2008 kuntavaalien äänistä oli kaikissa kaupunkimaisissa kunnissa keskimäärin noin 12 prosenttia. Monissa yliopistokaupungeissa tämä luku ylittyi: Helsingissä vihreiden osuus äänistä oli yli 23 prosenttia, Oulussa, Turussa ja Tampereella 16 prosentin tietämillä.

Ratikoita ja pyöräteitä

Kunnallisvaalit eivät perinteisesti ole olleet nuorten suosiossa, mutta viime presidentinvaalien nuorisoaktiivisuus ja kuntauudistuksen nostama kiinnostus kuntiin saattavat muuttaa tilannetta syksyn vaaleissa.

Yliopisto-opiskelijat ovat aina olleet kohtuullisen aktiivisia äänestäjiä. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden järjestöt kampanjoivat kuntavaalien alla teemalla Kaupunki – opiskelijan koti.

”Valitettavan usein kaupungeissa ajatellaan, että on asukkaita ja sitten on opiskelijoita. Ovathan opiskelijatkin kuntalaisia”, sanoo Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n varapuheenjohtaja Marina Lampinen.

Opiskelijat eroavat muista kuntalaisista siinä, että he käyttävät hyvin vähän kunnallista terveydenhuoltoa eivätkä juuri tarvitse kunnan asuntojakaan. Molemmista palveluista huolehtivat opiskelijoiden omat säätiöt.

Eniten kunnan palveluita tarvitsevat lähinnä ne opiskelijat, joilla on lapsia. He käyttävät neuvoloita, päiväkoteja ja kouluja.

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ja opiskelijajärjestöt tekivät viime keväänä kyselytutkimuksen, jossa nuorilta ja nuorilta aikuisilta kysyttiin, millaisessa kunnassa he haluavat asua.

Kyselytutkimuksen mukaan nuorille asuinympäristön tärkeimpiä asioita ovat lyhyet välimatkat itselle tärkeisiin paikkoihin ja hyvät julkiset liikenneyhteydet sekä kevyen liikenteen väylät.

Tämä näkyy myös opiskelijajärjestöjen kunnallispoliittisissa ohjelmissa. Esimerkiksi Tampereella korkeakouluopiskelijoiden Ryhmä 35 000 haluaa kaupunkiin pyöräteiden ja kävelykeskustan lisäksi myös ratikan.

Uusi uimahalli Ouluun

Oulussa opiskelijat ovat jo vuosia vaatineet uimahallia kaupungin pohjoislaidalle, Linnanmaalle yliopiston kupeeseen. Asia on edennyt niin pitkälle, että kaupunginhallitus on päättänyt asettaa hallin suunnittelua varten hankeryhmän. Valtuusto käsitellee asiaa syksyllä.

”Uskoisin, että se toteutuu”, sanoo Sampo Rissanen Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta OYY:stä.

Uimahalli hyödyttää opiskelijoiden lisäksi muitakin kuntalaisia.

Samoin teki myös OYY:n keväinen pyöräilytempaus, jossa opiskelijat tarkastivat pyöräreitit kaupungilta yliopistolle ja löysivät puutteita muun muassa opasteista.

”Kaupungilta kutsuttiin meidät kertomaan, mitä parannettavaa pyöräreiteissä olisi”, Rissanen kertoo.

Hänen mukaansa opiskelijoiden ja kaupungin välit ovat erinomaiset.

Kaupungin hallinnossa ymmärretään hyvin opiskelijoiden tarpeita, ja opiskelijat ovat myös tärkeitä kaupungille.

”Oulu on Euroopan nuorin kaupunki. Se on hyvä iskulause.”

Kunnat ostavat opiskelijoita

Suomessa arviolta parikymmentä pientä kuntaa maksaa nuorilleen siitä, että nämä pysyvät kunnan asukkaina, vaikka muuttavat muualle opiskelemaan.

Kunnat ovat perustelleet avustuksiaan paitsi imagosyillä ja maaltapaon hillitsemisellä myös sillä, että mitä enemmän on kuntalaisia sitä enemmän kunta saa valtionosuuksia.

Ilmiö on pysynyt pienenä, sillä taloudellista hyötyä ei ole pystytty todistamaan. Valtionosuuksia saa eniten lapsista ja vanhuksista, ja nuoret voivat tasausjärjestelmän kautta jopa johtaa menoihin.

”On mahdoton laskea, paljonko hyötyä tulee pitkällä aikavälillä. Nuorilla on suuri merkitys meille”, sanoo Toholammin kunnanjohtaja Jari Kangasvieri.

Toholampi on maksanut avustusta neljän vuoden ajan, ja summa on 200 euroa per opiskelija vuodessa. Avustettavia on ollut vajaat sata, eli rahaa on kulunut vuosittain alle 20 000 euroa.

Isot kaupungit puolestaan vetävät opiskelijoita asukkaikseen muun muassa joukkoliikennelippujen alennuksilla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla alennus on 50 prosenttia, ja sen saa vain vakituisesti seudulla asuva. Alennuksen merkitys voi olla kymmeniä euroja kuussa.

Vaikka Kangasvieri pitää opiskelijoita tärkeinä Toholammille, avustus saattaa olla katkolla. Sitä on päätetty maksaa vielä tänä vuonna, mutta jatkosta ei tiedetä.

”Talous on kiristynyt, ja kaikki on harkinnassa.”