Opettajat kummastelevat: Minne lukiouudistus nyt katosi?

OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka varoittaa, että kiistelty lukiouudistus pusketaan pian läpi kiireessä.

koulutus
Teksti
Veera Jussila

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

”Tämähän on ihan järkyttävä tilanne”, sanoo Heljä Misukka, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja.

Syksyllä 2016 lukiossa aloittaa ikäpolvi, jonka pitäisi opiskella uuden tuntijaon mukaisesti. Opettajien ammattijärjestö pitää ajatusta mahdottomana.

Joulukuussa opetusministeriön asettama työryhmä esitti lukion uudelle tuntijaolle kolme uutta vaihtoehtoa. Esitys nostatti heti myrskyn, koska liian valinnaisuuden katsottiin vaarantavan lukiolaisten yleissivistyksen.

Myös OAJ oli työryhmässä mukana, mutta jätti esitykseen eriävän mielipiteensä. Helmikuussa myös opetusministeri Krista Kiuru (sd) torppasi uudistusehdotukset.

Alun perin valtioneuvoston asetus uudistuksesta oli tarkoitus antaa tämän kevään aikana, lausuntokierroksen jälkeen. Sitten opetushallitus olisi laatinut opetussuunnitelman perusteet ensi vuotta varten.

 

Nyt pyörä näyttää kääntyvän paljon hitaammin. OAJ:lla ei ole neuvotteluissa enää virallista asemaa, vaan asia on hallituspuolueiden välinen, Misukka korostaa.

”Olemme käyneet tapaamassa poliitikkoja ja päättäjiä, mutta siitäkin on varmaan kohta kaksi kuukautta. Meillä ei ole tietoa, että sen jälkeen olisi tapahtunut mitään.”

Monenlaista tietoa päätöksen aikatauluista on kuitenkin liikkunut. Yksi tieto oli Misukan mukaan se, että lukiouudistus neuvoteltaisiin juhannukseen mennessä.

”Vasemmistoliittokin on lähtenyt hallituksesta tässä välissä.”

OAJ kuuluttaa edelleen lukioihin mallia, jossa valinnaisuus ei mene liian pitkälle. Työryhmän kolme vaihtoehtoa olivat opettajista eriasteisesti kehnoja. Opettajien mukaan uudistus pakottaisi nuoret tekemään liian aikaisin valintoja, jotka voivat mennä pieleen ja pitkittää opintoja. Pienten lukioiden taas olisi vaikea tarjota valinnaisuutta.

 

Vaihtoehto A:ssa ei ollut pakollisia kursseja reaali- ja taideaineissa, uskontoa ja terveystietoa lukuun ottamatta. Näin ollen esimerkiksi historian opiskelusta tulisi valinnaista. Yleissivistystä tuotiin mallissa mukaan yhteisillä johdantokursseilla sekä lukion loppuun sijoittuvilla teemaopinnoilla.

B-vaihtoehto lisäsi A:han nähden teemaopintojen määrää. Vain vaihtoehto C:ssä jokainen oppiaine, esimerkiksi historia tai fysiikka, olisivat kaikille pakollisia yhden kurssin verran.

Työryhmässä mukana ollut Lukiolaisten liitto kiitteli esitystä: silpun pänttäämisestä siirryttäisiin erikoistumiseen. Lukiolaisten mielestä OAJ:n huoli oli oikeasti ”nurkkakuntaisuutta”, pelkoa omasta työtilanteesta.

 

Ristiriidat ovat jatkuneet läpi talven ja kevään. Hallituspuolueista kokoomus on halunnut vauhdittaa ehdotettua uudistusta, SDP jarruttaa sitä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) ja silloinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas) kritisoivat molemmat etenkin historian ja yhteiskuntaopin valinnaistamista.

Lehtori Petteri Welling moitti Kanava-lehden kirjoituksessaan etenkin ilmiöpohjaista opetusta, jota hän piti heppoisena.

Jos syksystä 2016 halutaan pitää kiinni, uudistus pitää OAJ:n Heljä Misukan mukaan runnoa läpi kansalaisia juuri kuulematta.

”Meidän lisäksemme opetushallitus ja Lukiolaisten liitto ovat olleet sitä mieltä, että opetussuunnitelmien käyttöönottoa pitää siirtää vuodella”, hän sanoo.

”On meidän mielestämme tosi harmillista, ettei ministeri (Krista Kiuru) ole saanut aikaan ratkaisua.”

Misukka korostaa, että lukioissa on muutenkin nyt tuuliset ajat.

”Hallitus on lanseerannut 200 miljoonan euron säästöt toisen asteen koulutusverkkoon. Lukioita tulee lakkautettavaksi varmaan todella paljon. Opetussuunnitelmatyötä tehtäisiin kouluissa eikä samalla tiedettäisi, onko kohta edes lupaa järjestää opetusta.”

 

Opetusministeriöstä ei tavoitettu tänään uudistuksesta vastaavia virkamiehiä. Opetusministeri Kiuru on työmatkalla Yhdysvalloissa keskustelemassa esimerkiksi suomalaisen koulutusosaamisen viennistä maailmalle.

Hallituksella on kesken toinenkin koulutusuudistus. Kevään kehysriihessä oppivelvollisuusikä päätettiin nostaa ensi vuonna 17 vuoteen. Ideana on, että päätös tuo säästöjä viiveellä, vaikka sen laskettiin alkuun maksavan 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntaliitto laski uudistuksen kustantavan lähes kuusinkertaisen summan, 118 miljoonaa vuodessa.