Onko ruoka liian halpaa? Kodit heittävät miljoonia kiloja roskiin

elintarvikkeet
Teksti
Juho Salminen
Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva.

Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin miljoonia kiloja vuosittain. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen Suomen 5,4 miljoonasta asukkaasta nakkaa elintarvikkeita roskikseen noin 27 kiloa vuodessa.

Eniten kaatopaikalle päätyy vihanneksia ja juureksia (22 miljoonaa kiloa) sekä kotiruokaa (21 miljoonaa kiloa).

Määrä on noin kaksinkertainen verrattuna kauppojen hävittämään ruokaan. Lisäksi kotien pois heittämästä ruoasta noin 40 prosenttia olisi vielä käyttökelpoista.

Määrät kuulostavat suurelta, mutta valtaosa ruoasta päätyy todelliseen tarkoitukseen eli syödyksi. Suomen 120-160 miljoonan kilon vuosihävikki on noin viisi prosenttia kaikesta kotona kulutetusta ruoasta.

Tiedot perustuvat MTT:n Foodspill-tutkimukseen, jossa seurattiin neljänsadan kotitalouden toimia.

Hankkeen johtaja, vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri sanoo, että tulos ei ole ehdoton totuus, mutta kertoo suuruusluokasta ja syistä.

Tutkimuksessa suurimmat syyt ruoan poisheitolle olivat pilaantuminen tai homehtuminen, viimeisen käyttöpäivän erääntyminen ja tähteeksi jääminen.

Mitä tämä kertoo? Vastauksia on monia, mikään ei ole kattava.

Ruoka on liian halpaa

Foodspill-tutkimukseen osallistuneet pitivät ruokaa kalliina. Tästä huolimatta sitä oli varaa heittää pois. Juha-Matti Katajajuuri sanoo, että vähiten ruokahävikkiä oli niillä ihmisillä, jotka ostivat alennus- ja tarjoustuotteita – eli heillä, joilla talous on tiukimmalla eikä ole varaa heittää pois.

”Pitää muistaa, että nykyään ihmisillä menee ruokaan noin 10 prosenttia kulutusmenoista, kun vuosikymmeniä sitten osuus oli 30 prosenttia.”

Katajajuuri arvioi, että neljänkymmenen vuoden aikana ruoan hävikki on kasvanut todella paljon.

Olemme liian varovaisia

Suomalainen elintarvikehygienia on korkeatasoista, ja esimerkiksi päivämääristä ja säilytyslämpötiloista on tarjolla paljon tietoa. Tämä voi johtaa siihen, että ihmiset ovat entistä varovaisempia ja herkempiä heittämään ruokaa pois.

Juha-Matti Katajajuuri arvioi, että läheskään kaikki eivät esimerkiksi erota parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän eroa.

”Valtaosa elintarvikkeista on täysin käyttökelpoisia vielä parasta ennen -päivän kohdalla.”

Uusavuttomuus lisääntyy

Eniten lentää roskiin vihanneksia ja juureksia. Ne toki nahistuvat helposti, mutta niistä pitää myös osata valmistaa ruokaa – kypsentää ja prosessoida. Eineksiä suomalaiset heittivät pois paljon vähemmän.

”Vihanneksia hankitaan, muttei vain syödä niitä. Pitäisi oppia käyttämään erilaisia aineksia myös siinä vaiheessa, kun ne alkavat mennä vanhaksi – vaikkapa munakkaassa.”

Naisten syy?

Tutkimuksessa kävi ilmi, että jos nainen tekee ostokset, ruokaa päätyy roskiin enemmän. Lisäksi yksin asuvat naiset ovat herkimmin heittämässä ruokaa pois. Katajajuuren mukaan asialle ei löytynyt selitystä. Ostosten suunnitelmallisuuskaan ei selitä tätä eroa.

Tutkimuksen mukaan ruokaa heittävät pois kaikki asuinpaikkaan tai koulutukseen katsomatta – tai ainakaan tutkijat eivät löytäneet merkittävää yhteyttä näiden asioiden ja ruokahävikin väliltä.

Ruokatietoa tarvitaan

Tutkimuksessa huomattiin, että jätteensä lajittelevat ihmiset kiinnittivät eniten huomiota hävikkiin. Yksinkertaista: näet, mistä jätteet tulevat, osaat kiinnittää asiaan huomiota.

Tarvitaan siis tietoa. Katajajuuri sanoo, että ihmisille pitää antaa enemmän ruokakasvatusta eli tietoa ruoan merkityksestä ja laittamisesta.

”Tämä pitää aloittaa jo päiväkodeista ja koulusta.”

Poisheitetyn ruoan määrää on tutkittu myös muualla. Tulokset eri maista eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta näyttäisi siltä, että Euroopassa ruokaa heitetään haaskuuseen keskimäärin 50-65 kiloa henkeä kohden vuodessa eli kaksinkertainen määrä Suomeen verrattuna.