Olutta kotiovelle – Viinan nettikauppa käy kuumana, vaikka tilaaja ja myyjä syyllistyvät helposti rikokseen

Tullin mukaan valtio menettää vuosittain 10 miljoonaa euroa verotuloja.

alkoholi
Teksti
Pekka Anttila
Kuvat
Markus Pentikäinen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Vain yksi klikkaus, ja 24 pulloa meksikolaista olutta siirtyy nettikaupan ostoskoriin. Hinta on houkutteleva. Pulloa kohden olut on puolet halvempaa kuin Alkossa.

Alkoholin myynti netissä kasvaa kovaa vauhtia. Arvioiden mukaan Suomeen toimitetaan vuosittain ulkomailta yli 10 000 nettiviinalähetystä.

Tilaajia on tuhansia, mutta litramääriä on vaikea arvioida. Yhdessä lähetyksessä saattaa olla pullo kallista samppanjaa tai 500 pulloa olutta.

Mukana on usein alkoholibrändejä, joita ei ole saatavana Suomessa. Tämä on hinnan lisäksi merkittävä syy alkoholin nettikauppaan.

Edullinen hinta ja tilauksen helppous saattavat kuitenkin hämätä, sillä nettiviinakauppaan liittyy useita lakeja ja veroja.

Kun alkoholia tilataan nettikaupasta, joko ostajan tai myyjän on maksettava veroja Suomeen. Ratkaisevaa on se, kuka järjestää kuljetuksen eli kumpi on tehnyt kuljetusliikkeen kanssa sopimuksen.

Jos vaikka yksityishenkilö tilaa viiniä tai olutta kotiovelleen ja järjestää kuljetuksen itse, hän tekee niin sanotun etäoston. Silloin ostajan on maksettava tilauksestaan verot. Jos näin ei tee, syyllistyy veropetokseen. Alkoholilaki ei kiellä etäostoa, mutta verot on maksettava.

Jos taas alkoholia tilaa täyden palvelun verkkokaupasta, joka myy alkoholin ja järjestää sille kuljetuksen, kyseessä on etämyynti. Tässä tapauksessa ostaja on turvallisessa asemassa eikä syyllisty mihinkään rikokseen. Mutta myyjä syyllistyy.

 

Alkoholin etämyynti on Suomen alkoholilain mukaan kiellettyä.

Toisessa EU-jäsenmaassa oleva nettiyritys ei saa myydä yksityiselle henkilölle Suomeen alkoholia ja järjestää sen kuljetusta. Ei edes siitä huolimatta, että yritys olisi maksanut alkoholiverot ja arvonlisäverot kotimaassaan.

Etämyynti katsotaan vähittäismyynniksi, jota saavat harrastaa Suomessa vain Alko ja esimerkiksi ruokakaupat, kioskit ja huoltoasemat, joilla on alkoholilain mukainen vähittäismyyntilupa.

Jopa viranomaisten on vaikea selvittää, kuka on nettiviinalähetyksessä verovelvollinen. Jos esimerkiksi Tulli avaa alkoholilähetyksen, paketista ei aina pysty päättelemään, kuka on järjestänyt sen kuljetuksen.

Lisävaikeuksia aiheuttaa kaksi rinnakkaista lakia. Tuontia määrittelee sekä alkoholilaki että verotuspuolella valmisteverolaki. Monimutkaisuutta lisää vielä kaikista tuotteista kannettava arvonlisävero.

Vuodenvaihteen jälkeen valmisteveron toimittaminen siirtyi Tullilta Verohallinnolle. Veropetosasioiden esitutkinnan suorittaa edelleen Tulli.

Verottaja jättää sekä myyjän että tilaajan rauhaan siinä tapauksessa, että kaikki mahdolliset verot on maksettu ja tilaaja järjestää kuljetuksen. Mutta siinä tapauksessa alkoholin ostaminen nettikaupasta ei enää ole niin houkuttelevaa.

Kun nettiviinakaupan hinnan päälle lasketaan kuljetusliikkeen kustannukset, meksikolainen olut maksaa saman verran kuin Alkossa.

Vuonna 2015 käynnistettiin suuri nettiviinaoperaatio.

Viranomaiset seurasivat netin viinakauppaa vuosien ajan turhautuneina. Arvioiden mukaan veroja jäi maksamatta vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa. Kolme vuotta sitten valtiovarainministeriö ja sen alaisuudessa toiminut Tulli saivat tilanteesta tarpeekseen.

Vuonna 2015 käynnistettiin suuri nettiviinaoperaatio. Tulli ryhtyi tarkastamaan alkoholin nettilähetyksiä ja avasi vajaat 2 000 postitulliin saapunutta lähetystä noin kahdeltasadalta etämyyjältä. Viime vuonna avattiin noin 500 lähetystä 50 eri toimijalta.

Tulli sai selville alkoholia Suomeen myyvät yritykset ja lähetysten sisällöt. Tavoitteena oli puuttua nimenomaan etämyyjien toimintaan.

Kahden vuoden aikana lähetyksistä tehtiin tarkka kirjanpito. Jokaisesta noin kahdestasadasta myyjäfirmasta laadittiin tarkka profiili. Näin Tulli sai täsmälliset tilastot siitä, mitä nettiviinakaupoista tilataan ja kuinka paljon alkoholia yhtä lähetystä kohden tulee.

Kävi ilmi, että valtio menetti veroja vuosittain kahden miljoonan euron sijaan yli kymmenen miljoonaa euroa.

Saksasta tilattu olutlaatikko tuli viikossa panimolta kotiovelle. © Markus Pentikäinen

 

Edessä oli operaation seuraava vaihe.

Alkoholia Suomeen toimittavia etämyyjiä on EU-maissa noin 200. Valvontajohtaja Mikko Grönbergin mukaan Tulli halusi nyt selvittää, kuinka moni yrityksistä haluaisi toimia oikein mutta ei ole tietoinen Suomen lainsäädännöstä.

Kyse saattaa olla inhimillisistä virheistä ja taitamattomuudesta.

”Valitsimme ison joukon etämyyjiä ja teimme 2015 viestintäkampanjan saksalaisille ja espanjalaisille kielialueille. Lähetimme myyjille kirjeitä, joissa totesimme, että he rikkovat Suomen verotuslainsäädäntöä, ja kehotimme heitä huolehtimaan maksamatta jääneistä veroistaan. Julkaisimme vielä lehdistötiedotteet kohdemaissa. Lopputuloksena puolet yhtiöistä lopetti myymisen Suomeen”, Grönberg kertoo.

Osa kauppiaista jatkoi myyntiään. Tulli teki johtopäätöksen, että tietyt yhtiöt haluavat toimia tieten tahtoen Suomen lakien vastaisesti. Piti ottaa käyttöön kovemmat keinot.

Tulli valitsi muutaman nettikaupan, joilta saatiin viime vuoden lopussa perittyä maksamattomia veroja lähes kolme miljoonaa euroa. Mutta varsinainen iso paukku on vasta tulossa.

Kun toimijoita käydään lisää läpi, verotuloja voidaan saada takaisin Verohallinnon jatkoselvittelyssä yli kymmenen miljoonaa euroa.

Tarkastelun alla on noin sata yritystä. Jälkiverotusaika on kolme vuotta. Tämän lisäksi verottaja perii kaupoilta vielä arvonlisäveroja kaukomyynnistä.

Verojen välttely on tuonut jo vankeustuomionkin.

Mikko Grönbergin mukaan Tulli pystyy nettiviinaoperaation ansiosta tunnistamaan alkoholilähetykset paremmin. Hyvät kontaktit EU-tasolla taas mahdollistavat kansainvälisen yhteistyön.

”Me tunnemme nyt logistiikkaketjun ja sen, millaisissa kuljetuksissa ja milloin alkoholia tulee. Tämän vuoksi toimintaa voidaan kohdentaa paremmin. Rajalla rekkoja pystytään tarvittaessa läpivalaisemaan ja pullot on helppo havaita”, Grönberg kertoo.

”Me voimme myös hankkia tietoja kuljetusliikkeiltä tai pyytää virka-apua tietyn maan toimivaltaisilta viranomaisilta. He voivat tarvittaessa käydä esimerkiksi tarkastamassa etämyyntiyrityksen kirjanpitoa.”

”Tärkeä keino on edelleen asiakaskunnan ohjaaminen, opastaminen ja valistaminen. Tärkeintä on, että ei muodostu yhtä sellaista kauppakanavaa, joka olisi kokonaan valvonnan ja verotuksen ulkopuolella.”

Viranomaiset eivät osaa arvioida, kuinka monet yritykset toimivat rehellisesti tai tietoisesti harmaalla alueella.

Toistaiseksi ei ole tullut esiin tapauksia, joissa toiminnan takana olisi järjestäytynyttä rikollisuutta. Erilaisia postilähetyksiä ja paketteja tulee Suomeen vuodessa noin 46 miljoonaa kappaletta, joten asian selvittäminen olisi senkin vuoksi mahdotonta.

Verojen välttely on tuonut jo vankeustuomionkin.

Tammikuun alussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi suomalaisen miehen lähes kolmeksi vuodeksi vankeuteen törkeästä veropetoksesta. Hän oli myynyt Virossa toimineen verkkokaupan kautta alkoholia Suomeen ja välttänyt valmisteveroja 370 000 euron edestä ja arvonlisäveroja 60 000 euron arvosta.

Oikeuden mukaan kyse oli valmisteverolaissa tarkoitetusta etämyynnistä, jossa etämyyjä oli verovelvollinen. Suomalaiset asiakkaat olivat ostaneet tuotteiden lisäksi myyjän järjestämän kuljetuksen. Heillä ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa kuljetuspalveluun.

Ostajasta ei näin tullut kuljetussopimuksen osapuolta.

Vaikka etämyynti kiellettäisiin selvästi, vastustajat vetoavat EU-lainsäädäntöön.

Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta alkoholin etämyynti on sallittua EU-maissa ja jäsenmaiden rajat ylittävä alkoholin verkkokauppa hyväksyttyä. Muualla Euroopassa kuka tahansa saa perustaa viinakaupan, kunhan vain paikalliset verot maksetaan.

Suomessa alkoholin etämyynti on määritelty laissa hieman epätarkasti. Tähän on tulossa korjaus uudessa alkoholilaissa, joka tulee eduskunnan käsittelyyn vielä tänä vuonna.

Tällä hetkellä kaikki osapuolet, myös nettiviinakauppiaat, ovat sitä mieltä, että nykyinen alkoholilaki kieltää etämyynnin. Uutena argumenttina on nostettu esiin se, että etämyynnin kieltäminen on EU-lainsäädännön vastaista ja haittaa tavaroiden vapaata liikkumista.

Viranomaiset ovat vaikeassa tilanteessa. Vaikka etämyynti kiellettäisiin selvästi, vastustajat vetoavat EU-lainsäädäntöön ja edessä saattaa olla pitkiä oikeustaisteluja.

Helsingin hovioikeudessa on ollut jo yli vuoden käsittelyssä tapaus, jossa arvioidaan etämyynnin pelisääntöjä. Tuomiosta valitetaan todennäköisesti Korkeimpaan oikeuteen.

Matkustajien mukana Suomeen tulee huomattavasti enemmän alkoholia kuin nettikauppojen kautta.

Alkoholin matkustajatuonti EU-alueelta on laillista. Esimerkiksi Virosta alkoholia saa tuoda omaan käyttöönsä vapaasti kohtuulliseksi arvioidun määrän.

Erillinen ongelma on matkustajatuontiin kätkeytyvä alkoholikauppa. Viinatrokarit myyvät eteenpäin alkoholia, jota he ovat tuovinaan omaan käyttöönsä.