Olli Rehn: Vaikka suomalaisten kriisitietoisuus on vahva, kriisinkestävyyttä pitää vielä parantaa – ja Ukrainan kokemuksista voi ottaa oppia
Venäjän laiton ja brutaali hyökkäyssota Ukrainassa sekä Kiinan pyrkimys haastaa liberaali yhteiskuntamalli merkitsevät paluuta vahvimman oikeuteen perustuvaan viidakon lakiin, kirjoittaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 4/2023. Suomen Kuvalehti julkaisee Kanavassa julkaistuja tekstejä verkossa.
Suomen kansainvälinen toimintaympäristö on parhaillaan yhtä kovassa murroksessa kuin kolme vuosikymmentä sitten. Tuolloin Berliinin muuri murtui, Neuvostoliitto hajosi, Eurooppa yhdentyi ja Kiina kytkeytyi maailmantalouteen. Muutosten ansiosta etenkin pienten valtioiden kuten Suomen kannalta tärkeä yhteisövarainen turvallisuus vahvistui.
Siinä missä tuolloin mentiin eteenpäin ihmiskunnan evoluutiossa, maailma on viime vuosina kulkenut peruutusvaihteella kohti kansainvälisen yhteistyön takatalvea. Venäjän laiton, brutaali hyökkäyssota Ukrainassa sekä Kiinan pyrkimys haastaa liberaali yhteiskuntamalli merkitsevät paluuta menneisyyteen, vahvimman oikeuteen perustuvaan viidakon lakiin. Yhteisövarainen turvallisuus ja sääntöperusteinen kansainvälinen järjestelmä natisevat liitoksissaan. Yhdistyneiden kansakuntien kriisiä symbolisoi Venäjän puheenjohtajuus turvallisuusneuvostossa.
Kiinan taloudellinen ja sotilaallinen vahvistuminen ja Venäjän uusimperialistinen politiikka muuttivat jo 2000-luvun alussa kansainvälisiä suhteita. Vladimir Putinin revanssia uhkuva puhe Münchenissä vuonna 2007 oli etupiiriajattelun ohjelmanjulistus ja Krimin valtaus 2014 häikäilemätön sotilaallinen aggressio, joihin Länsi (tässä isolla kirjaimella eli poliittisena suuntauksena) reagoi pehmeästi. Helmikuussa 2022 tapahtui lopullinen käänne Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sen myötä olemme siirtyneet uuden strategisen vastakkainasettelun aikaan. Lännen ja Venäjän välille on laskeutunut moderni rautaesirippu.