Nuoret tarvitsevat tukea opiskelupaikan valinnassa

PUHEENVUORO: Epävarmuus näkyy haluna pitää välivuosi, kirjoittavat Liisa Tenhunen-Ruotsalainen ja Reeta Sutinen.

opiskelu
Teksti
Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Reeta Sutinen

Yhteishaussa epäonnistuminen syrjäyttää Hanna Virtasen tuoreen väitöstutkimuksen (HS 2.6.) mukaan nuoria. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on peruskoulunsa päättäville sekä henkinen että fyysinen riski. Nuori tarvitsee tukea tehdessään päätöksiä mahdollisista tulevista opiskelupaikoista. Ketään ei saa jättää yksin.

Kesäkuun puoliväli on tärkeä ajankohta peruskoulunsa päättäneille. Silloin julkistetaan toisen asteen – lukioiden ja ammatillisen koulutuksen –  yhteishaun tulokset. Peruskoulun päättävistä noin 4 prosenttia jää ilman koulutuspaikkaa, ja lähes 15 prosenttia ei suorita mitään toisen asteen tutkintoa. Kustakin ikäluokasta jää eri syistä noin 10 000 nuorta pelkän peruskoulututkinnon varaan.

Vanhempien kannattaa olla kiinnostuneita siitä keiden kanssa heidän lapsensa viettävät aikaa. Vuosittaiseen Kun koulu loppuu -tutkimukseen haastateltujen yli 7  700 nuoren mukaan peruskoulun ja lukion päättävät keskustelevat jatko-opinnoista yhä suuremmassa määrin ystävien ja tuttujen kanssa.

Paitsi että parhaat kaverit jakavat usein urapolun keskenään, myös vanhempien vaikutus on merkittävä. Vanhempien koulutus  – tai sen puute – määrittää yhä vahvemmin nuoren alavalintaa.

Tämä selviää myös Tilastokeskuksen tuoreesta talous- ja hyvinvointikatsauksesta. Erityisesti äidin matala koulutustaso näkyy lapsen valinnoissa.