Naiset punakaartissa 1918

naiset
Teksti
Risto Lindstedt
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kuvakertomuksessa kuvat vaihtuvat oletuksena noin neljän sekunnin välein. Jos haluat vaihtaa kuvia itse, voit pysäyttää kuvakertomuksen ||-painikkeesta (vasen alalaita) ja käyttää nuolinäppäimiä. Kuvakertomuksen saa suurennettua painamalla neljän nuolen kuvaa oikeassa alalaidassa.

Sisällissodan taisteluissa kaatui 130 naista, 460 teloitettiin ja vankileireillä menehtyi 80. Muilla tavoin kuoli 30. Kuolleiksi jouduttiin julistamaan 180 naista, koska virallista tietoa heidän menehtymisestään ei saatu. Erityisesti teloituksiin liittyviä asiakirjoja hävitettiin järjestelmällisesti. Oikeuden eteen päätyi 5 553 “epäkansalaista”, joista 4 003 sai tuomion.

Tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen kävi yksityiskohtaisesti läpi laajan aineiston selvittääkseen punaisten naisten kohtaloja. He saattoivat olla jopa onnekkaita oikeuden arpajaisissa, mutta vihalta ja ivalta he eivät säästyneet. Kirja Susinartut ja pikku immet (Tammi) ilmestyi tänä syksynä.

Punaisten johto ei ollut täysin hyväksynyt naisten aseistamista, mutta tappion häämöttäessä sillä ei enää ollut juuri sananvaltaa joukkoihinsa. Molempien osapuolien sodanjohdon keinot puuttua omiensa tekemiin rikoksiinkin olivat olemattomat.

Kaikilla naisilla ei ollut asetta, eivätkä kaikki ne, joilla sellainen oli, käyttäneet sitä yhtä harjoituspatruunaa enempää. Taisteluissa mukana olleet tuskin jäivät tappamistaan vartoamaan huivinreunojaan pureskellen. Punakaartin taisteluvahvuudesta kolme prosenttia oli naisia.

Yleensä naisia syytettiin osallisuudesta aviomiestensä tekoihin punakaartissa, toimimisesta punaisessa hallinnossa, huoltotehtävissä tai kaartin sanitäärinä. Yleisin tuomio oli kansalaisluottamuksen menettäminen viideksi vuodeksi. Tuomion seuraamukset jatkuivat rangaistusaikaa pidempään.

Kuvat: Kansan arkisto, Työväen arkisto ja Sotamuseo

Aiheesta lisää Suomen Kuvalehdessä 43/2011 (ilm. 28.10.).