Näin Sipilän lista jakoi Suomen: Elinkeinoelämä piti porkkanasta – muut huusivat kepistä

Hallitus leikkii tulitikuilla ruutitynnyrin lähellä, varoitti STTK:n puheenjohtaja.

kansantalous
Teksti
Mikko Niemelä

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus julkisti keinot, joilla Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä parannetaan: palkkoihin ja lomiin kajotaan ja työehtosopimukset myllätään hallituksen pakkolailla.

Tiedotustilaisuuden jälkeen 8. syyskuuta alkoi valtava tiedotetulva: toimitusten sähköpostit täyttyivät viesteistä, joiden sävy oli kaksijakoinen: tyytyväiset ja pettyneet.

Käydään ensin läpi tyytyväiset.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen tiedote kopsahti toimitusten sähköpostiin ennen kuin hallituksen info oli päättynyt.

Häkämies piti välttämättöminä toimia, jotka hallitus listaa kilpailukyvyn parantamiseksi viidellä prosentilla.

”Maan hallitus joutui ottamaan ohjat käsiinsä”, Häkämies kirjoitti.

Häkämiestä peesasi Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala.

”Hallitus tukee talouspolitiikallaan kaupan, yksityisen sektorin suurimman työllistäjän, toimintaedellytyksiä. Se on hyvä asia”, Pekkala kiitteli.

Kaupan liitto edustaa muun muassa apteekkareita, K-kauppiaita, muotikauppiaita ja kultakauppiaita.

Vientiteollisuuden voimajärjestö Teknologiateollisuus piti myös hallituksen toimenpiteitä välttämättöminä, ja se heitti piikin työntekijöiden suuntaan:

”On harmillista, että työmarkkinajärjestöt eivät ole vuosien aikana löytäneet ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi”, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoi.

Teknologiateollisuus työllistää noin 280 000 työntekijää.

Suomen Yrittäjät jatkoi elinkeinoelämän linjaa.

”Toteutuessaan kokonaisuus parantaa merkittävästi yritysten kilpailukykyä ja auttaa yrityksiä säilyttämään työpaikat ja luomaan uusia työpaikkoja Suomeen, sanoi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Suomen Yrittäjiin kuuluu noin 115 000 jäsentä.

Hallituksen kaavailut lämmittivät erityisesti matkailualan yrittäjiä, sillä sunnuntailisiä aiotaan leikata 25 prosenttia.

”Hallituksen esittämät päätökset ovat kädenojennus matkailu- ja ravintola-alalle”, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoi.

Matkailuala työllistää Suomessa noin 140 000 työntekijää.

 

Seuraavat tahot olivat puolestaan pettyneitä.

”Sunnuntaikorvauksien alentaminen heikentää vuorotyöntekijöiden ja yksityisillä palvelualoilla työskentelevien, usein osa-aikaisten naisten toimeentuloa. Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus ja muut sairauslomaan liittyvät heikennykset vaikeuttavat erityisesti lapsiperheiden vanhempien työssäkäyntiä”, sanoi SAK:n Lauri Lyly hallituksen infon jälkeen.

SAK edustaa yli miljoonaa työntekijää.

Myös SAK:n jäsenliitto, Metalliliitto tyrmistyi.

”Tässä ei ole kyse enää vain yleissitovuuden vaan koko työmarkkinajärjestelmämme murskaamisesta. Tämä pakottaa meidät miettimään vakavasti, mitä edellytyksiä meillä on jatkaa paikallista sopimista työnantajien kanssa”, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi.

Toimihenkilöiden etujärjestön STTK:n puheenjohtaja Antti Palola vertasi hallituksen puuhia vaaralliseen leikkiin.

”Vaihtoehdotonta talous- ja työmarkkinapolitiikkaa ei huonossakaan taloustilanteessa tarvitse harjoittaa. Hallitus leikkii tulitikuilla ruutitynnyrin lähellä”, Palola sanoi.

”Vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa jatkossa työmarkkinoille enemmän työnantajien ehdoilla toteutettavaa sanelua ja siitä seuraavaa riitelyä ja repimistä kuin aitoa neuvottelua ja sopimista”, hän jatkoi.

STTK edustaa noin 608 000 toimihenkilöä, muun muassa naisvaltaista sairaanhoitajien ammattiliitto Tehyä.

STTK:hon kuuluva valtion työntekijöitä edustava Palkansaajajärjestö Pardia hakkui myös hallituksen esitykset.

Pardian puheenjohtajan Niko Simolan mukaan hallitus kuppaa julkisen sektorin työntekijöiltä yksityisen sektorin työnantajille.

”Hallitus esittää pitkien lomien ottamista pois julkiselta sektorilta ja näistä saatavilla säästöillä aiotaan pienentää yksityisen sektorin työnantajien sosiaaliturvamaksuja. Tasa-arvonkin näkökulmasta naisvaltaisen julkisen sektorin rankaiseminen on kestämätöntä”, Simola sanoi.

Julkisella sektorilla työntekijöistä suurin osa on sairaanhoitajia ja opettajia. Ne ovat hyvin naisvaltaisia aloja.

Valtion yksi suurimmista työntekijäryhmistä on poliisit. Myös poliisi olivat tyrmistyneitä hallituksen aikeista ja ne uhkasivat ottaa kovat keinot käyttöön.

”On helppo ymmärtää että EK:n Häkämies ja muu Etelärannan porukka hykertelee tyytyväisyyttään. He saivat kaikki haluamansa asiat maan hallitukselta hopealautasella. Itse juuri mitään tälläkään kertaa uhraamatta, Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Yrjö Suhonen kirjoitti blogiinsa.

Akateemisia työntekijöitä edustava Akava puolestaan sanoi, että hallitus on vaarassa romuttaa koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan selkärangan, joka on sopimisessa.

”Suomi on vaarassa siirtyä uudistajasta varhaisteolliseen yhteiskuntamalliin”, sanoi puheenjohtaja Sture Fjäder.

Fjäder huomautti, että työn hinnasta sopiminen on työntekijöiden ja työnantajien välinen asia, ei hallituksen.

Akavaan kuluu noin 500 000 työntekijää.

Akavan iso jäsenliitto, Opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen myös ihmetteli sitä, että kilpailukykyä haetaan eniten julkiselta sektorilta.

”Koko ajan raippa viuhuu eniten julkisen sektorin työntekijöiden niskassa, vaikka siellä tehdään erittäin tärkeää työtä koko yhteiskunnan hyväksi ja vielä selvästi yksityistä sektoria matalammalla palkalla. Naisvaltaista julkista sektoria rokottamalla Suomen vienti ei lähde nousuun”, Luukkainen sanoi.

 

Useat ekonomistit kommentoivat eri medioissa hallituksen aikomuksia.

Muun muassa Nordean ja OP-pohjolan pääekonomistit totesivat, etteivät Sipilän ehdotukset tule riittämään kilpailukykyloikkaan.

”Hallituksen lista on vasta yksi elementti. Tarvitaan hyvin maltillista palkkapolitiikkaa ja yritysten itse tekemiä ratkaisuja kilpailukyvyn kohentamiseksi”, OP-pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoi Iltalehdelle.

Helsingin yliopiston poliittisen taloustieteen tutkija Lauri Holappa puolestaan sanoo, että on varsin hyvin osoitettu, että Suomen talouden ongelma ei ole kustannuskilpailukyvyssä.