Sähköinen tunnistautuminen on pankeille bisnestä - Suomi on Viron mallista kaukana
Stubbin hallitus on luvannut laittaa vauhtia sähköisten tunnistamispalveluiden kehittämiseen.
Koska viimeksi tunnistauduit verkossa omilla pankkitunnuksillasi? Luultavasti et kovin kauan sitten.
Suomalaiset tunnistautuvat pelkästään valtionhallinnon nettipalveluihin 23 miljoonaa kertaa vuodessa, ja 99 prosenttia tunnistautumisista tehdään pankkitunnuksilla. Paljon tunnistaudutaan muun muassa Kelalle, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, verottajalle ja työvoimahallinnolle.
Pankeille kansalaisten henkilöllisyyden varmistaminen on liiketoimintaa. Valtio maksaa tunnistautumisista pankeille noin 1,6-1,7 miljoonaa euroa vuodessa.
”Valtion budjetissa se ei kustannustekijänä ole kovin iso”, sanoo valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen. ”Kun joku esimerkiksi täydentää veroilmoitustaan netissä, verottajalle se yksittäinen tunnistustapahtuma ei maksa kovin paljon verrattuna siihen, että he saisivat tiedot paperilla, ja virkailija naputtelisi ne ylös.”
Hallinnolliset kulut ovat kuitenkin suuret, vaikkakin vaikeasti arvioitavissa, Rissanen sanoo. Esimerkiksi jokaisen viraston ja kunnan, joka haluaa tarjota tunnistautumista vaativia palveluja netissä, on solmittava siitä sopimus jokaisen pankin kanssa erikseen. Jos kolmesataa kuntaa tekisi sopimuksen kahdeksan pankin kanssa, olisi hoidettavana jo 2400 sopimusta. Ja jokainen varteenotettava pankki on otettava mukaan, jotta kaikkien pankkien asiakkaat voisivat käyttää palveluja.
