Pötsi töissä
Metaani on välttämätön paha, jota syntyy, kun ruoho muuttuu maidoksi. Päästöjä voi kuitenkin leikata.
Lahja on Luonnonvarakeskuksen tutkimuslehmä. Sen sadan litran kokoisessa pötsissä mikrobit pilkkovat rehua maidon raaka-aineiksi. Hapettoman pötsikäymisen väistämätön sivutuote on metaani, voimakas kasvihuonekaasu. Kammio-mittauksessa Lahja tuotti 839 litraa metaania vuorokaudessa.
1. Lahja, Luonnonvarakeskuksen tutkimuslehmä, syö noin 60 kiloa rehua vuorokaudessa. Siitä valtaosa, 45 kiloa, on paljon kuitua sisältävää nurmea.
2. Nielty rehu päätyy pötsiin, eräänlaiseen biojalostamoon. Lahjan sadan litran suuruisessa vatsassa vallitsee symbioosi: lehmä ruokkii mikrobeja, jotka pilkkovat rehun kuituja eläimen energiaksi ja maidon raaka-aineiksi.
3. Rehu kiertää pötsistä verkkomahan kautta takaisin suuhun. Märehtiessään Lahja jauhaa yhtä nyrkinkokoista ruohopalloa noin minuutin, jolloin rehu hienontuu pötsin mikrobeille sopivaksi.
4. Pötsin mikrobeilla on erilaisia tehtäviä: sienet pilkkovat vaikeasti hajoavaa olkea, bakteerit hajottavat kasvien kuitua eli selluloosaa, alkueläimet syövät sokereita ja tärkkelystä.
5. Yhdessä grammassa pötsinestettä on pyöreästi miljardi mikrobia. Ruoansulatuskanavan läpi virtaavaa mikrobimassaa muodostuu noin kuusi kiloa yhden vuorokauden aikana.
6. Pötsissä bakteerit pilkkovat kuitua lyhytketjuisiksi, haihtuviksi rasvahapoiksi (VFA). Valtaosa niistä on voi- ja etikkahappoja. Niiden sivutuotteena muodostuu ylimääräistä, pötsin toimintaa haittaavaa vetyä.
7. Alkukantaiset mikrobit, arkit, muuttavat pötsissä vedyn ja hiilidioksidin metaaniksi, kasvihuonekaasuksi. Märehtiessään Lahja röyhtäilee metaanin pois.
8. Metaani on välttämätön paha. Sitä syntyy, kun Lahjan mikrobisto muuttaa ruohon arvokkaiksi maidon valkuaisaineiksi.
