Näin kiistellyt jalkaväkimiinat hävitetään Kittilän massaräjäytysleirillä

Miljoonan sakara- ja putkimiinan räjäyttäminen alkoi Kittilän Pokassa.


Ensimmäiset hävitettävät jalkaväkimiinat lentävät taivaalle Kittilän Pokan massaräjäytysleirillä. Kuva Seppo Saarentola.

”Viisi minuuttia räjäytykseen!”

Varoupseeri laskee minuutteja Tievan tukikohdassa Kittilän Pokassa. Vajaan kymmenen kilometrin päässä Hukkakeron laella on 53,7 tonnia painava kasa, johon on ladottu tuhottavia ampumatarvikkeita, joukossa 4800 putkimiinaa ja 220 sakaramiinan sytytintä.

Putkimiinat on valmistettu vuonna 1948. Silti ne olisivat yhä toimintakykyisiä.

”Rakenne, jossa on metallia ja TNT:tä, kestää melkein ikuisesti”, kertoo puolustusvoimien räjähdelaitoksen johtaja, everstiluutnantti Tero Luukkonen.

Jalkaväkimiinoja on pidetty tehokkaana ja halpana tapana puolustaa Suomea hyökkäyssodalta, hidastaa vihollisen etenemistä ja lisätä jalkaisin liikkuvien sotilaiden miinakauhua.

Mutta monissa sodissa maailmalla miinoitteet ovat kylväneet pelkoa ja tappaneet paljon siviilejä, sillä niitä ei ole merkitty kunnolla. On arvioitu, että vuosina 1999-2009 jalkaväkimiinat surmasivat 74 000 ihmistä.

Ottawan sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön. Suomi päätti vuonna 2004, että se liittyy Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Kiisteltyjä miinoja on varastoissa miljoona kappaletta.

”Jalkaväkimiinat hävitetään vuoden 2015 loppuun mennessä”, johtaja Luukkonen kertoo.

Putkimiinat tuhotaan kokonaisina, sakaramiinoista tuhotaan vain sytyttimet. Sakaramiinojen laukaisimet toimitetaan metallikeräykseen, panokset koulutukseen.

Maanvoimien materiaalilaitoksen alainen räjähdelaitos hävittää miinat Kittilän massaräjäytysleirillä. Ensimmäiset erät kiistellyistä miinoista on jo tuhottu tämän syksyn leirillä.

Maanantaina 20. elokuuta ammutaan paukku numero viisi.

Varoupseeri tiivistä laskentaa: ”Viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi, nolla!”

Hukkakeron päällä leimahtaa valtava tulipallo. Korkea, tumma savupatsas kohoaa taivaalle. Suuri räjähdekasa on kadonnut, tilalla on viisi metriä syvä, reilut kymmenen metriä leveä monttu.

Ainoa, mitä joistakin putkimiinoista on jäänyt jäljelle, on syherö metallilankakerä. Se päätyy kierrätykseen, hyötykäyttöön.