Solvaaminen on painostusta

Kolumni: Kun demokratia kutistetaan kovaäänisimpien ja törkeimpien oikeudeksi solvata, moni hiljenee, kirjoittaa Anu Koivunen.

Profiilikuva
media
Teksti
Anu Koivunen
Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori Tampereen yliopistossa.

Kansanedustaja haukkui poliisipomoa munattomaksi nillittäjäksi, raportoi Iltalehti ja Yle jatkoi: Perussuomalaisten kansanedustaja solvasi poliisia Twitterissä – rikosilmoitus. Tuttua somekohu-uutisoinnin kaavaa noudattanut Helsingin Sanomat uutisoi pari päivää myöhemmin, että ”Jussi Halla-aho kehottaa Helsingin poliisin ylikomisariota vetämään pois tämän kansanedustaja Turtiaisesta tekemän rikosilmoituksen”.

Uutismedioiden toistuva tapa uutisoida somehäirinnästä yksittäisten henkilöiden välisenä nahinana on absurdia luettavaa aikana, jolloin lukuisat tutkimukset osoittavat vihapuheen isoksi demokratiaongelmaksi.

Tuoreen selvityksen mukaan kolmannes kuntapäättäjistä ja lähes puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on luottamus- tai virkatehtävien vuoksi joutunut vihapuheen kohteeksi. Uusi ongelma on kansanedustajien harjoittama julkinen, henkilöön menevä solvauspuhe yksittäisiä viranhaltijoita tai tutkijoita kohtaan. Ministeriöiden vihapuhetta ja nettikiusaamista pohtinut asiantuntijaryhmä vaatiikin poliitikoilta päättäväisiä toimia ongelmiin puuttumiseksi. Asiakritiikki ei ole vihapuhetta, solvaus on.