Turnausväsymystä

Moni hahmottaa terveysriskit musta-valkoisesti. Ajatellaan, että niitä joko on tai ei ole, sanoo sosiaalipsykologi Nelli Hankonen.

suoraan sanoen
Teksti
Anni Keski-Heikkilä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Poikkeustilaa on takana lähes kahdeksan viikkoa. Monia houkuttaa palata normaaliin elämään. Mistä johtuu, että osa ei enää jaksaisi noudattaa rajoituksia, sosiaalipsykologi Nelli Hankonen?

”Siinä on varmaan osittain väsymystä. Tällainen elämä alkaa käydä tylsäksi. Toisaalta hiljalleen totutaan riskiin. Osalle voi olla epäselvää, ettei rajoitusten höllentäminen tarkoita täysin normaaliin elämään palaamista. Monilla ihmisillä on dikotominen eli mustavalkoinen käsitys riskeistä. Ajatellaan, että joko on riskejä tai ei ole riskejä. Ihmiset eivät miellä, että se on jatkumo, jossa on harmaan sävyjä välissä.”

Suomalaisia on kehuttu rajoitusten noudattamisesta. Miksi olemme totelleet tähän asti niin hyvin?

”Suomessa ja Belgiassa on tutkittu tätä. Suurin osa kokee, että toimet ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. Ihmiset tuntuvat hyvin ymmärtävän toimien perusteet. Koetaan, että terveyden, elämän ja terveydenhuollon kapasiteetin suojaaminen on tärkeää. Vain pieni vähemmistö noudattaa ohjeita vain sen takia, että joku painostaa. Ihmiset kokevat tässä omistajuutta.”