Millainen ihminen syyllistyy korruptioon?
Poliisi tutki suomalaista korruptiorikollisuutta ja huomasi, että rikoksista epäillyillä on yhteisiä piirteitä.
Korruptiorikoksiin syyllistyvät yleisimmin työssäkäyvät. Kuva Mikko Stig / Lehtikuva.
Mitä on korruptio? Suomen rikoslaki ei sanaa tunne. Se määrittelee kyllä lahjusrikoksia neljätoista pykälää, mutta korruptio on muutakin.
Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Anna Leppänen ja tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen selvittivät suomalaista korruptiorikollisuutta. He poimivat vuosina 2007-2010 tutkittuja rikosilmoituksia, jotka viittasivat korruptioon. Tapauksia löytyi lähes 6 000 kappaletta, ja niistä 469 luokiteltiin lopulta korruptioepäilyiksi. Korruptioksi laskettiin tapaukset, joissa vastuullista asemaa oli väärinkäytetty yksityiseksi eduksi. Joukossa oli lahjusepäilyjä, varojen väärinkäyttöä, tiedon väärinkäyttöä, toimivallan ylityksiä, tiedon pimitystä, asiakkaan omaisuuden kadottamista.
Selvisi, että yleisimpiä suomalaisen korruption muotoja ovat varojen väärinkäyttö ja taloudelliseen hyötyyn tähtäävä tiedon väärinkäyttö.
Mitä nämä käytännössä tarkoittavat, tutkija Anna Leppänen?
”Varojen väärinkäyttö voi olla sitä, että vaikka osastopäällikön asemassa oleva henkilö siirtää organisaation rahaa omalle tililleen, maksaa organisaation tililtä omia laskujaan tai käyttää luottokorttia henkilökohtaisiin menoihinsa.”
”Tiedon väärinkäyttö taas on esimerkiksi sitä, että henkilö käyttää toisen organisaation liiketietoja omassa toiminnassaan. Perustaa oman yrityksen tai siirtyy kilpailijalle, mutta ottaa ennen lähtöään organisaation strategiset asiakirjat mukaansa.”
Lahjonta on tutkimuksenne mukaan harvinainen korruption muoto. Vain kuusi prosenttia tapauksista koski lahjontaa. Onko lahjonta oikeasti harvinaista vai paljastuuko se harvoin?
”Uskon, että se on paljon laajempaa kuin tulee poliisin tietoon. Se on perinteinen piilorikollisuuden muoto.”
”Lahjusrikosilmoitukset olivat useimmiten sellaisten henkilöiden tekemiä, joita oli yritetty lahjoa tai joilta oli pyydetty lahjusta, mutta he eivät olleet siihen suostuneet. Mutta jos lahjus vastaanotetaan, kumpikin osapuoli hyötyy rikoksesta, ja molemmat haluavat pitää sen salassa.”
Millainen ihminen syyllistyy korruptiorikokseen?
”Nämä ovat työssäkäyvien rikoksia. Niitä tekevät selkeästi enemmän miehet kuin naiset. 40-60-vuotiaat korostuvat, ja useimmiten kyse on alemmasta toimihenkilöstä.”
”Jos ajattelee katukorruptiota, sitä että tarjotaan poliisille seteliä, jos jäädään kiinni humalassa ajamisesta, niin näiden tekijät olivat enemmän ulkomaalaistaustaisia, usein itäeurooppalaisia.”
Kuinka paljon Suomessa on korruptiota?
”Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on aina vähiten korruptoituneiden maiden joukossa, esimerkiksi Transparency Internationalin CPI-tutkimuksessa kärkisijoilla. Ja varmasti se päteekin suoraan lahjontaan. Eihän meillä ole sellaista kulttuuria, että virkamiehelle pitää maksaa päästäkseen lääkäriin. Mutta asenneilmapiiri on selkeästi muuttumassa. Nyt suhtaudutaan kielteisesti käytäntöihin, jotka olivat vielä muutama vuosikymmen sitten ihan hyväksyttyjä toimintatapoja. Niitä tulee koko ajan julkisuuteen. Että minun mielestä ei missään tapauksessa voi sanoa, että Suomessa ei olisi korruptiota.”
Aiheesta lisää
Poliisin tietoon tullut korruptiorikollisuus Suomessa 2007-2010 (pdf)