Mikael Pentikäinen kirjassaan: Kohuun joutuneen oikeusturva on heikko

Viivytyksittä kerrottu totuus on ainut viisas puolustus, kirjoittaa Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja.

Helsingin Sanomat
Teksti
Mikael Pentikäinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Median – niin perinteisen kuin uuden – valtaa on saanut tuntea moni vallanpitäjä ja yhteisö, joka on joutunut mediakohuun. Siihen on yleensä jokin todellinen syy, mutta kohinassa oikea totuus voi vääristyä. Moni media on varmasti syyllistynyt mediakohuissa ylilyönteihin, vaikka olisi ollut oikeilla jäljillä. Juttuja tehdään aina tilanteessa, jossa on pulaa tiedosta ja jutun tekoon käytetystä ajasta. Kohujen äärellä maltti on valttia. Ketään ei pidä syyllistää kevyesti. Liian paljon julkaistaan juttuja, jotka ovat liioittelevia ja huonosti dokumentoituja.

Palstoille ja kuviin joutuminen varsinkin kielteisten asioiden yhteydessä ei ole helppoa kenellekään, ei kohuun joutuvalle, hänen läheisilleen eikä yrityksen tai yhteisön työntekijöille, jos oma työnantaja joutuu riepotukseen. Kohujen parasta välttämistä on eettisesti kestävä elämä. Jos mielii näkyviä tehtäviä, on syytä olla elämänhallintaa.

Moni otsikoihin joutunut vallanpitäjä on saanut julkisuutta, jonka on ansainnut. Moni on myös saanut kohtuuttoman julkisuuden. Joskus henkilö saattaa joutua kohu-uutisointiin epäiltynä lain rikkomisesta, vaikka juttu voi kaatua jo tutkinnassa, syyteharkinnassa tai viimeistään oikeudessa. Välttämättä vika ei ole median vaan viranomaisen, joka aloittaa – usein perustellun syyn vuoksi – tutkinnan ja tämä tulee median tietoon. Kohuun kevyin perustein joutuneen oikeusturva on heikko. Asia tuskin ratkeaa lakeja säätämällä vaan median oman vastuunoton kautta, mikä ei ole helppoa nykyisessä mediailmastossa.

Joskus media itse omilla keinoillaan luo kohun ja langettaa yleisön mieleen epäilyksen ja epäluottamuksen varjon jutun kohdetta kohtaan. Myöhemmin voidaan uutisoida – yleensä alkuperäistä uutista pienemmällä, että epäilys oli aiheeton. Varjo on kuitenkin jäänyt. Monen mielessä epäily jää elämään, ja harva muistaa, miten asialle kävi tutkinnassa tai oikeudessa. Moni kohun kohde elää tämän epäreilun todellisuuden kanssa. Siksi medialta pitää odottaa vastuuta jo kohun ensiuutisissa. Ihminen on syytön, kunnes toisin on todistettu. Se, että joku kertoo epäilyistä, ei tee ketään rikolliseksi.

Moni voi joutua otsikoihin epäiltynä moraalirikkeistä. Jonkun uutisoidaan tehneen jotain, joka ei ole lainvastaista, mutta voi olla vastoin jonkun moraalikäsityksiä tai pelisääntöjä. Piispa on saattanut tehdä aviorikoksen. Pörssiyhtiön johtaja on saattanut tehdä osakekauppoja sallittuna aikana mutta juuri ennen yhtiötä koskevaa julkistusta. Vaikka kaupanteko on ollut sallittua, herää epäily, että johtaja on tiennyt jotain enemmän kuin muut.