Mikael Granlund tietää olevansa uransa alussa: "Turha tässä on itseään nostaa jalustalle"
Mikael Granlund kotikulmillaan Helsingissä, Töölönlahden rannalla. Kuva Ari Heinonen.
Harjoittelua Kempeleen Kiekko-Ketuissa ja myöhemmin Laser HT:n joukkueessa. Sen jälkeen iltamyöhään pihakiekkoa ja pelailua ulkojäillä. Temppujen ja ilmaveivien loputonta hiomista. Isä Vesa vie harjoituksiin ja Minna-äiti huutelee kymmeneltä illalla Mikael Granlundia ja pikkuveli Markusta kotiin iltapalalle. Alusta lähtien oulunsalolainen perhe on Mikaelin suurin tuki.
”En mä koskaan miettinyt, että jääkiekosta voisi joskus tulla ammatti”, Granlund muistelee. ”Ajattelin, että siitä todella tulee mun ammatti. Kun jossain ainekirjoituksissa ala-asteella kysyttiin, että mitä haluat olla isona, niin kyllä mulla siellä oli aina joka puolella että jääkiekkoilija.”
”Mutta ihan tavallisesta perheestä mä olen kotoisin, kummallakaan vanhemmista ei ole merkittävää urheilutaustaa. Ne on molemmat maalta.” Farkkuihin ja huppariin pukeutunut Granlundin puhuu elämästään rennosti.
Vesa Granlund muistaa, että Mikaelin päättäväisyys ja sisu tulivat näkyviin jo parivuotiaana, kun hän vei poikaa luistelemaan. Mikael halusi aina nousta kaatumisensa jälkeen itse ylös. Koulussa taas opettajat olisivat halunneet siirtää Mikaelin ala-asteen ensimmäiseltä luokalta suoraan kolmannelle. Pelkona oli huolellisen pojan turhautuminen motivaation puuttuessa. Mikael halusi mennä kavereiden kanssa toiselle luokalle.
”Mikael oli vähän sellainen pohdiskelijaluonne ja hyvin kiltti. Vaikka lapsella pitää olla omaa tahtoa, niin aika usein hän esimerkiksi antoi kotileikeissä periksi pikkuveljelleen”, Vesa Granlund kertoo.
Jääkiekkokaukaloissa tilanne oli toinen. Granlundin kyvyt alkoivat herättää huomiota, kun hän kymmenvuotiaana takoi juniorisarjoissa maaleja poikkeuksellisella tahdilla.
Oulun Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno muistaa, kuinka Granlundin huikeat taidot nousivat aina esiin, vaikka hän jatkuvasti pelasi vanhempia poikia vastaan.
Intohimo kiidätti lahjakasta Granlundia huimaa vauhtia eteenpäin. Kärpissä Granlund nostettiin 15-vuotiaana pelaamaan kolme vuotta vanhempien sarjaan, ja heti seuraavana vuonna miesten liigajoukkueeseen.
”Mikael otti todella ison harppauksen, mutta oli välittömästi sarjan parhaita pelaajia taidoiltaan”, Junno kertoo ”Hänellä on poikkeuksellinen kyky nähdä tapahtumat eri puolilla kaukaloa samanaikaisesti. Tätä tarkoitetaan pelisilmällä ja pelivaistoilla – niitä ei pysty ostamaan kaupasta.”
Granlund myöntää hämmästelleensä itsekin vauhtia, jolla tapahtumat etenivät, kun hän pääsi mukaan Kärppien liigajoukkueeseen.
”Ajattelin, että häh? Puoli vuotta sitten pelasin vielä B-junioreissa, niin miten mä nyt näiden kanssa täällä olen. Ja sitten pari vuotta myöhemmin nousin aikuisten maajoukkueeseen ja ihmettelin, että mitäs nyt tapahtuu.”
”Jääkiekon huippulupaus jättää Oulun.”
”Granlundin sopimusta sörkitty!”
Mikael Granlundin siirtyminen Oulun Kärpistä Helsingin IFK:hon vuonna 2009 herätti runsaasti kohua. Seurat kiistelivät näkyvästi siitä, kenelle 17-vuotiaan nuorukaisen pelioikeudet kuuluvat. Asiat kääntyivät helsinkiläisten eduksi, mutta perheen oli tehtävä päätös muuttamisesta nopeasti. Miettimisaikaa oli vain muutamia päiviä.
”Se oli todella iso muutos. Nyt tuntuu, että se oli vielä pahempi hässäkkä kuin MM-kullan jälkeinen aika. Kun ei ollut millään tavalla tottunut mihinkään ja sitten tuli yhtäkkiä lähtö pohjoisesta etelän isoon kaupunkiin. Samalla jäivät kaikki kaverit, joiden kanssa olin pelannut koko ikäni.”
Sopeutumisessa auttoi se, että koko Granlundin perhe muutti Helsinkiin. Mikael oli valmis lähtemään pääkaupunkiin yksin, mutta Vesa Granlundin mukaan elämänmuutos tuntui liian suurelta. ”Päätimme, että meidän on lähdettävä mukaan”, hän kertoo.
Syksyllä pelit alkoivat Helsingissä välillä häijystäkin jätkäkulttuurista tunnetun IFK:n riveissä. Stadilaisten pukukoppiin on vaikea astua uutena pelaajana. Tulokkaan asennetta ja käyttäytymistä punnitaan tarkkaan. Menneillä saavutuksilla ei ole merkitystä.
”Avoimena ja aitona ihmisenä hän pääsi nopeasti sisään joukkueeseen. Valmennettavana Mikael oli täydellinen, pirun hieno tapaus. Hänellä on nöyryyttä ottaa uusia asioita vastaan, sanoa oma mielipiteensä ja ajatella omilla aivoillaan”, joukkueesta kerrotaan.
Vaikka Granlund suhtautuu jääkiekkoon tosissaan, hän pystyy samaan aikaan pelaamaan rentona ja käyttämään vaistojaan.
”Nämä ominaisuudet ovat hänen ehdottomat vahvuutensa ja antavat mahdollisuuden menestyä. Jännittyneessä tilassa urheilija ei pääse omalle tasolleen.”
Suomen ja Venäjän jääkiekko-ottelun toista erää on pelattu viitisen minuuttia. 19-vuotias Granlund taistelee itselleen kiekon kaukalon kulmauksessa ja luistelee kohti Venäjän maalia. Vartaloharhautus, ja hetkessä Granlund on kiekon kanssa maalivahti Konstantin Barulinin maalin takana.
Granlund painuu aavistuksen kumaraan, siirtää kiekon mailan lapansa päälle, kääntyy maalille ja viskaa kiekon etuyläkulmaan ohi Barulinin.
”Herranjestas mitä siellä tapahtui!” huutaa selostaja Antero Mertaranta.
Ilmaveivi. Kiekkokansa huumaantui, kun omituisen maalin siivittämänä Suomi eteni Slovakian MM-kisojen loppuotteluun 2011 ja voitti mestaruuden.
Granlundista tuli koko kansan Mikke. Esimakua hurmoksesta saatiin, kun maailmanmestarit palasivat kotimaahan. Helsingin Kauppatori oli pullollaan teinityttöjä, joiden poskiin oli maalattu huulipunalla Mikke tai MG. Julkisuus paisui hallitsemattomiin mittasuhteisiin. Koko kansan huulille Granlund päätyi viimeistään silloin, kun hänestä tehtiin postimerkki.
Mainostoimistoissa ei oltu osattu varautua tällaiseen kohuun. Erilaisia sponsorien mainoskampanjoita alettiin väsätä pikavauhdilla.
Tehtävä oli helppo, sillä Mikael Granlundista syntyi ilmiö. Kaavakin oli valmiina. Nuori ja ujo lahjakkuus soveltui täydellisesti Idolsista ja Talentista tutun nuorisokulttuurin esikuvaksi ja myyntivaltiksi.
Vähitellen jääkiekko painui taka-alalle. Ilmiönä Granlund sopi julkisuuteen paremmin kuin jääkiekkoilijana tai ihmisenä. Pian hän sai kokea viihdebisneksen varjopuolen. Sensaatiolehtien sivuilla oli lukijoiden suttuisia otoksia, joissa ihmelapsi seisoi ravintolan edessä pikkutunneilla kauniin nuoren naisen seurassa. Kuten kuka tahansa parikymppinen nuori.
”Ei mun oma elämä kuitenkaan muuttunut, vaikka ihmiset tunnistaakin kadulla paremmin”, Granlund sanoo. ”Mä yritän vain olla oma itseni ja käyttäytyä fiksusti. Sillä ei ole väliä mitä muut puhuvat ympärillä tai millainen kuva musta on syntynyt. Kaikkein tärkein asia on se, että tiedän itse missä mennään.”
”Ja kyllä se ilmaveivi kannatti tehdä, vaikka siitä syntynyt kohu oli tavallaan väärin muuta joukkuetta kohtaan. Se maali oli yksi tärkeä juttu monien muiden tärkeiden asioiden rinnalla ja niiden seurauksena me voitettiin, herrantähden, maailmanmestaruus.”
Mikael Granlund halusi viime kesänä jäädä sivustakatsojaksi. Granlundista ei syntynyt tuotetta, koska hän halusikin pysyä urheilijana.
”Mun mielestä kaikissa tilanteissa pitää olla vain oma itsensä. Turha tässä on itseään tuoda mitenkään esille tai nostaa jalustalle, jääkiekko on joukkuelaji”, hän sanoo.
Rauhallinen ja hyväkäytöksinen nuori mies, toiveiden vävypoika. Lähellä olevat ihmiset tuntevat tämän Mikael Granlundin.
”Ihan tavallinen kaveri se on, iloinen ja seurallinen. Se ei ehkä näy päälle päin. Mikke tietää oman osaamisensa ja luottaa siihen. Ei sen tarvitse olla yhtään enempää”, kertoo pelikaveri.
Jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen painottaa, että Granlundin taitoja urheilijana ei kiistä kukaan.
”Mutta nykyisin lahjakkuudesta on tullut lahjakkuuden toteuttamista tärkeämpää”, sanoo vuosia NHL:ssä valmentanut Suhonen. ”Pelkästään lahjoilla pääsee pitkälle, mutta ei siitä vielä automaattisesti seuraa mitään. Sehän on hirveä nuoren ihmisen murha, kun pelkästä lahjakkuudesta tehdään myyntivaltti. Granlundia itseään on turha arvostella asiasta.”
Kohun keskellä unohtui myös se, että ammattilaisjääkiekkoilijana Mikael Granlund ottaa vasta uransa ensimmäisiä askelia. Hänen vertaamisensa esimerkiksi Teemu Selänteeseen ei ole ollut kohtuullista. Selänne on pelannut NHL:ssä 20 vuotta ja 1 400 ottelua.
Syyskuussa 20-vuotias Mikael Granlund lähti matkalle, johon hän on valmistautunut kouluajoista lähtien. Hän solmi toukokuussa NHL-joukkue Minnesota Wildin kanssa kolmevuotisen sopimuksen, joka bonuksineen takaa hänelle miljoonatulot.
Pohjois-Amerikassa Granlund joutuu sopeutumaan kulttuuriin ja tilanteisiin, joissa hän ei ole koskaan ollut Euroopassa. Ammattiurheilun maailma on armoton, se on selviytymistaistelua. Urheilijat ovat kauppatavaraa, joita myydään toisiin seuroihin kyselemättä. Pelaajilta vaaditaan jatkuvaa epävarmuuden sietokykyä ja henkistä taitoa käsitellä pettymyksiä. Alpo Suhosen mukaan selviytymisen kannalta oleellista on, että nuori pelaaja tuntee itsensä, ja oivaltaa mitä hän pelkää ja mihin hän uskoo. Pelaajan on opittava pelaamaan ”omalla mailallaan”, ei valmentajan mailalla.
Jääkiekkoa pelataan Pohjois-Amerikassa pienemmässä kaukalossa kuin Euroopassa. Tämän vuoksi vauhti kasvaa ja kontaktien määrä lisääntyy. Maailman kovimmassa ammattilaisliigassa Granlund joutuu ilta toisensa jälkeen tilanteeseen, jossa kaksimetrinen ja satakiloinen puolustaja haluaa pysäyttää hänet keinolla millä hyvänsä. Pakoon ei pääse.
Granlund tunnetaan pelaajana, joka ei väistele taklauksia. Mutta joidenkin mielestä hän on liian pieni NHL-kaukaloihin, fyysisesti vielä keskeneräinen. Granlund on 179-senttinen ja painaa 84 kiloa. Hän on suunnilleen Saku Koivun ja Sidney Crosbyn kokoinen. Molemmat ovat olleet urallaan useita kuukausia loukkaantuneina päähän kohdistuneiden taklausten vuoksi. Loukkaantumisriskiä pidetään uhkana Granlundin uralle.
”Jos mä aion pärjätä, niin mun täytyy pelata samalla tavalla kuin aikaisemminkin ja niillä vahvuuksilla mitä mulla on”, Granlund sanoo. ”Haluan pitää kiinni siitä, että uskallan pelata rohkeasti, pitää kiekkoa ja toimia luovasti. Jos mä luovun niistä, niin ei mun pelistä sitten paljon jääkään jäljelle. Näiden ominaisuuksien vuoksi mut on joukkueeseen hankittu ja niitä ne varmaan haluaa nähdä siellä.”
”Mun täytyy yrittää olla fiksu jäällä. Vaikka teenkin koko ajan paljon töitä, niin se on hyväksyttävä, että musta ei ikinä tule isoin pelaaja – eikä voimakkain eikä nopein. Mun täytyy olla muita parempi ja se tarkoittaa, että yritän olla älykäs ja tehdä asioita luovasti. Se kuuluu siihen mun tyyliin pelata. Kyllä mä suurin piirtein tiedän, mitä siellä odottaa.”
”Pienenä tykkäsin kulkea isän mukana metsästämässä. Kuvassa olemme suomenajokoira Vilan kanssa mummolassa Iso-Syötteellä syyslomalla 2001.”
Mikael Antero Granlund
- Ikä: 20
- Syntymäpaikka: Oulu
- Työ: ammattijääkiekkoilija NHL-joukkue Minnesota Wildissa
- Perhe: äiti Minna, isä Vesa ja pikkuveli Markus.
- Saavutukset: maailmanmestari 2011, Suomen mestari 2011, alle 18-vuotiaiden MM-pronssi 2009 ja 2010.
- Harrastukset: elokuvat, tennis, golf ja penkkiurheilu.
Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehden numerossa 41/2012.