Median vauhtiviikko: Ylessä valtaa halutaan siirtää poliitikoille – MTV kannattaa miljoonatukiaisia itselleen

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on esittänyt eduskunnalle Yleisradiolain muutosta.

Sipilän hallitus aikoo siirtää Ylen hallituksen valtaa Ylen hallintoneuvostolle: jatkossa hallintoneuvostossa istuvat 21 kansanedustajaa päättäisivät Ylen suurista linjoista eli strategiasta.

Strategiassa linjataan missio, visio, arvot ja tavoitteet. Yle on jo linjannut strategiaansa vuosille 2016–2020.

Nyt nämä linjaukset heitettäisiin romukoppaan ja Ylen suuria linjoja aletaan maalata perussuomalaisen kansanedustajan Kimmo Kivelän johdolla. Hän toimii tällä vaalikaudella hallintoneuvoston puheenjohtajana.

Strategialinjausten lisäksi Yle-lakia ehdotetaan tarkennettavaksi myös siten, että Yleisradion tehtävänä olisi tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta.

Kyseinen tehtävä korvaisi nykyisen tehtävän, jonka mukaan Yleisradion tulee tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta.

Esityksellä täydennetään Yleisradion tehtäviä myös siten, että niihin kuuluisi sananvapauden, korkeatasoisen journalismin ja median monimuotoisuuden edistäminen.

Tehtävät ovat edelleen yleviä ja ne voivat tarkoittaa lähes mitä tahansa. Esimerkiksi korkeatasoinen journalismi -määritelmä voi olla hyvin kinkkinen asia ja tulkinnat korkeatasoisesta journalismista voivat olla toimittajien ja poliitikkojen päässä hyvin erilaiset.

Esimerkiksi pääministeri Sipilän arvostus Yleen oli nolla, kun Yle kertoi uutisessaan pääministeriin liittyvistä jääviysepäilyistä, joista oli jo uutisoitu muualla mediassa.

Asiaa pohdittiin jopa Julkisen sanan neuvostossa, joka antoi Ylen jutulle tapauksesta puhtaat paperit.

Tavallisesti strategia määrittää kaikkea yhtiön tekemistä.

Ylen tulevaisuutta pohtineessa Arto Satosen (kok) työryhmässä istunut Teuvo Hakkarainen (ps) selitti medialle, että strategian siirtäminen hallintoneuvostolle on hyvä asia, sillä strategiavastuun siirtäminen hallintoneuvostolle voisi tuoda Ylen ohjelmatuotannon enemmän eduskunnan kuin toimittajien kontrolliin.

Hakkaraisen lausunnoista voi päätellä, ettei hän ymmärrä, mitä ehdotti. Ylen strategiasta on aiemmin päättänyt Ylen hallitus, ei toimittajat.

Hakkarainen voivotteli STT:lle, että perussuomalaiset saavat medianäkyvyyttä, mutta se on aina negatiivista.

Hakkaraisen lausunnoista huolimatta tai niistä välittämättä Ylen hallintoneuvosto vakuutteli Ylen ja Maikkarin televisiouutisissa puheenjohtaja Kivelän ja varapuheenjohtaja Satosen suilla, että nyt ehdotettu uusi laki ei puutu itse journalismiin ja sen sisältöihin.

Ei tietenkään puutu, muuten kuin määrittelemällä Ylen isot linjat, eli ne pikkuriikkiset asiat, kuten missio, visio, arvot ja tavoitteet. Nämä linjat eivät tietenkään vaikuta itse journalismiin. Tai mistä sen vielä tietää, sillä uutta strategiaa ei ole vielä laadittu.

Tavallisesti strategia kuitenkin toimii siten, että toimiva johto alkaa noudattaa tehtyä strategiaa ja strategia määrittää kaikkea yhtiön tekemistä. Strategia pyritään aina ulottamaan toimitusjohtajasta rivityöntekijän ajatusmaailmaan asti.

Ehkä Yle on poikkeus strategian määrittelyssä ja linjaukset eivät vaikuta kaikkiin tai kaikkeen tekemiseen, esimerkiksi journalismiin.

MTV:n innostuksen tietysti ymmärtää. Harvoin jaossa on ”ilmaista rahaa”.

Samaan aikaan kun Ylessä siis tehdään suuria strategisia linjauksia poliitikkojen pöydissä, kuuluu Pöllölaaksosta iloista huhuilua.

Kansanedustaja Hjallis Harkimon (kok) johtama työryhmä ehdotti, että median murroksen tai median kriisin vuoksi kaupallisen television uutistoiminnan ylläpitämiseksi perustetaan tukiohjelma. Työryhmä ehdotti uutistoiminnan tukemiseen kahdeksaa miljoonaa euroa kolmivuotisella tukiohjelmalla.

Maikkarin talous on ollut useita vuosia ahdingoissa ja yhtiössä on käyty useat yt-neuvottelut, väkeä on irtisanottu ja uutistoimintaa on järjestelty tuottantoyhtiö Mediahubin kautta.

MTV:n päätoimittaja Merja Ylä-Anttila oli tyytyväinen Harkimon ehdotukseen, sillä käytännössä tuki tulisi suoraan Maikkarille. Sanoman televisiouutistuotanto on ajettu käytännössä alas ja muut toimijat ovat liian pieniä massiiviseen uutistoimintaan.

MTV:n innostuksen tietysti ymmärtää. Harvoin jaossa on ”ilmaista rahaa”. Maikkarin 60-vuotisen historian kannalta valtion suora yritystuki voi kuitenkin näyttää oudolta, sillä yhtiö on ollut vaihtoehto veronmaksajien rahoilla toimivalle Ylelle.

Elinkeinoelämän lippulaivaksi aikanaan perustettu yhtiö kannattaakin nyt valtion miljoonatukea itselleen.