Varminta on epävarma
Kolumni: Journalismissa tulisi selvemmin käsitellä ennusteiden todennäköisyyksiä. Siten media voi säilyttää yleisön luottamuksen muuttuvassa tilanteessa, kirjoittaa professori Anu Koivunen.
”Valtioneuvoston linjaukset rajoitustoimista ja muista toimenpiteistä ovat pohjautuneet käytettävissä olevaan viimeisimpään tietoon ja asiantuntijoiden arvioihin epidemian etenemisestä”, totesi Sanna Marin (sd) eduskunnassa antaessaan pääministerin ilmoituksen koronakriisin hoidosta.
Hallitus vetosikin terveysviranomaisten epidemiologisen arvioon päättäessään, ettei perusopetuksen rajoitusten jatkolle ole perusteita. Vuorokautta myöhemmin Tanskassa uutisoitiin koulujen avaamisen nostaneen tartuttavuuslukuja, ja Saksassa päätettiin lykätä koulujen avaamista – niin ikään asiantuntija-arvioihin nojaten.
Epävarmuus on pandemiassa normaalitila, ja siksi myös journalismissa tulisi selvemmin käsitellä erilaisten ennusteiden todennäköisyyksiä. Näin väittävät yhdysvaltalaiset journalistit Ezra Klein (Vox) ja Charlie Warzel (The New York Times) pohtiessaan, miten media voi säilyttää yleisön luottamuksen tarinassa, joka koko ajan muuttuu ja jossa myös asiantuntijat joutuvat muuttamaan näkemyksiään.
Älä suotta jätä juttua kesken
Tilaa Suomen Kuvalehti
Katso kaikki tilausvaihtoehdotOletko jo tilaaja?