Matkailualaa uhkaa romahdus: Suomalaisten matkailuinto paljastui suutariksi, lisää tukirahaa ei luvassa
Lisääntyneen kotimaan matkailun toivottiin paikkaavan ulkomaisten turistien puutetta. Todellisuudessa suomalaiset varasivat heinäkuussa vähemmän hotelliöitä kuin vuosi sitten.
Lapin Saariselällä 100 huskya odottaa ulkomaalaisia elämysmatkailijoita koiravaljakkoajeluille. Tänä syksynä turistit eivät kuitenkaan tule.
”Eilen tuli viimeiset isot peruutukset. Nyt kaikki ryhmämatkat on peruttu joulukuulle asti”, sanoo Markku Inkilä, joka omistaa Saariselällä lasi-igluista ja revontulielämyksistä tunnetun Northern lights villagen.
Huskyt ovat lomakyläyrittäjän uusin investointi. Inkilä kertoo, että pelkästään huskyjen ruokkimiseen kuluu vuodessa 30 000 euroa. Farmin rakentamiselle hintaa tuli useita satojatuhansia euroja.
Tavallisena vuonna Inkilä myy noin 70 000 ohjelmapalvelua, joista lähes kaikki ulkomaalaisille turisteille. Merkittävin asiakasryhmä on britit, mutta aasialaisten osuus kasvaa joka vuosi.
Ulkomaalaiset myös käyttävät enemmän rahaa kuin suomalaiset. Inkilän revontulikylissä turistit saavat käyttöönsä lämpimät talvivaatteet ja hovimestari kantaa tavarat mökkeihin. Yö lasi-iglussa maksaa yli 500 euroa. Elämykset ja retket ostetaan erikseen.
Inkilä kertoo, että jo ennen pandemian tuloa Suomeen kevään vahvistetusta myynnistä katosi miljoona euroa, kun Kiinassa kiellettiin ryhmämatkat.
Tällä hetkellä revontulikylä elää tappiollista tilikautta, jonka voi kääntää voitoksi vain matkailun avaaminen. Toukokuussa alkaneelta tilikaudelta Inkilä odotti 10 miljoonan liikevaihtoa, mutta katsoo nyt voivansa päästä puoleen siitä, jos ensi kevään varaukset toteutuvat. Syksylle lomakylä odottaa asiakkaiksi suomalaisia ja joitain itse matkansa järjestäneitä ulkomaalaisia.
Peruutukset tarkoittavat, että Inkilä joutuu jatkamaan työntekijöidensä lomautuksia. Konserniin kuuluu kaksi lomakylää, koirafarmi ja elämyspalvelu. Ympärivuotisesti yritykset työllistävät noin 20 työntekijää. Viime vuonna työntekijöitä oli sesongin aikana 77, tänä vuonna määrä oli tarkoitus kasvattaa 85:een.
Nyt matkailupalvelun kaikista töistä vastaa yrityksen seitsenhenkinen ydintiimi. Yrityksen toimisto siirrettiin ravintolaan. ”Myynti, ravintolatoiminta, mökkivuokraukset ja siivous tehdään nyt itse”, Inkilä sanoo.
Lomakylän osakkaat ovat myös päättäneet lykätä kahta suurta rakennusprojektia, joiden arvo olisi Inkilän mukaan ollut yhteensä 10 miljoonaa.
Inkilän tilanne on totta myös monessa muussa matkailuyrityksessä. Suomen koronan vuoksi asettamat matkustusrajoitukset ovat yhä kansainvälisesti tiukimpien joukossa.
Vuonna 2019 matkailuun kulutettiin Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 16 miljardia euroa, josta noin 5 miljardia tuli ulkomaisilta turisteilta. Tänä vuonna suurin osa ulkomaisista rahoista jää saamatta.
Pitkin kesää hehkutettu suomalaisten kasvanut into matkustella kotimaassa ei riitä korvaamaan menetyksiä.
Tilastokeskuksen uusin majoitustilasto kertoo, että suomalaiset ostivat heinäkuussa vähemmän majoituspalveluita kuin viime vuonna. Kaikkiaan yöpymisiä myytiin kesä- ja heinäkuussa 1,88 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
Myös syksystä on tulossa heikko. Ryhmämatkat myydään usein kuukausia ennen lähtöpäivää ja peruutusehdot ovat matkatoimistoille tiukat. Lapissa revontulikauden ja ruskan myynnit on jo menetetty, mutta matkailuyrittäjien toivoa paremmasta talvesta pitää yllä matkailun avaaminen joko matkustuskäytävän tai matkailijoiden testaamisen avulla.
Kaikki yritykset eivät ole jääneet odottamaan hallituksen päätöksiä. Rovaniemellä toimiva Santapark ilmoitti viikko sitten, että joulupukin kotiluola suljetaan koko talveksi. Syyksi yritys ilmoitti peruuntuneet tilauslennot ulkomailta ja sen, ettei elämyspuistoa kannata pitää auki pelkästään suomalaisille.
Toive paremmasta syksystä sai monen yrittäjän sinnittelemään, mutta nyt matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Marassa soivat lainoppineiden puhelimet. Toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että lomautusneuvojen sijaan nyt kysytään, mitä työntekijöiden irtisanomisessa pitää huomioida.
Santa Parkin sulku vie talven kausityöt 100 paikalliselta nuorelta. Lapin suurin matkailukonserni North European Invest puolestaan neuvottelee koko 342 työntekijänsä työsuhteiden jatkosta. Lisäksi uhattuina ovat 1 400 kausityöpaikkaa Lapland hotels ja Lapland safaris -yrityksissä.
Pahimmillaan koronapandemia leikkaa matkailuyrityksiltä vuosien kasvun. Suomalainen matkailuala on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Erityinen huippuvuosi oli satavuotiaan Suomen juhlavuosi 2017, jolloin Suomi nousi kansainvälisten matkailumedioiden suosituslistoille. Yhdessä vuodessa matkailuvienti kasvoi lähes kolmanneksella 4,6 miljardiin euroon.
Myös koronan keskeyttämä kausi oli Lapissa ennätyshyvä: lunta ja myyntiä oli enemmän kuin viime vuonna. Tasainen kasvu on rohkaissut lappilaisia matkailubisnekseen ja kannustanut investointeihin. Kasvua on vauhditettu kuntien, valtion ja EU:n tuilla, jotka myös uhkaavat nyt valua hukkaan.
Joka tapauksessa jälleenrakennus aloitetaan koronakriisin jälkeen takamatkalta, sillä investoinnit jäävät nyt tekemättä ja uudet työpaikat syntymättä. Visit Finland on laskenut, että työpaikkojen määrä matkailualalla on kasvanut tasaisesti vuodesta 2012. Vuonna 2018 työpaikkoja oli jo yli 140 000.
Työn lisäksi matkailu tuo kuntiin rahaa ja hyvinvointia. Työ- ja elinkeinoministeriö on laskenut, että yksi matkailuun kulutettu euro tuo alueen muille aloille 56 senttiä.
Työ- ja elinkeinoministeriön laskelman mukaan ulkomaisten turistien Suomeen tuomasta 5 miljardista eurosta jää tänä vuonna puuttumaan 3,3–3,5 miljardia. Koronan tuomia menetyksiä kuvaa, että viimeksi matkailuvienti on ollut alle kaksi miljardia vuonna 1996.
Matkailuyrittäjät saivat kesällä muiden yritysten tavoin hakea kiinteisiin kuluihinsa tukea kahdeksi kuukaudeksi. Lisäksi jaossa oli kehitystukea, joka piti käyttää yritystoiminnan kehittämiseen. Tukirahat on nyt haettu ja maksettu. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) ilmoitti elokuussa, ettei budjettiriiheen ole tulossa uusia koronatukia.
Tukirahat eivät yksin riitä pitämään matkailuelinkeinoa hengissä, vaan matkailua tulisi pystyä avaamaan, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.
”Sellaisia rahoja ei valtiolla ole, että ne riittäisivät saamaan yritysten toiminnan jotenkin kannattavaksi. Pitää oppia elämään viruksen kanssa.”
Suomessa on puhuttu testaukseen perustuvasta matkailukäytävästä, eli ikään kuin eristetystä kuplasta, jossa vaikkapa brittituristit matkaavat suoraan Lapin lomakohteeseen eivätkä ole tekemisissä suomalaisten kanssa. Myös paine maahantulijoiden testaamiseen rajalla on ollut kova.
Tehtävä ei ole helppo. Turistien rahoista riippuvainen Islanti avasi kesällä ensimmäisten maiden joukossa rajansa ja vaati rajalla negatiivista koronatestiä. Tartunnat kääntyivät nousuun. Nyt testejä vaaditaan kaksi ja niiden välissä tuloksia on odotettava eristyksissä.
Myöhään maanantaina liikenne- ja viestintäministeriö kertoi valmistelevansa lakimuutosta, joka mahdollistaisi negatiivisen koronatestituloksen vaatimisen rajalla. Ehdotus on nyt lausuntokierroksella, joka päättyy syyskuun puolivälissä. Ministeriön tiedotteen mukaan laki on tarkoitus saattaa voimaan syksyn aikana.
Saariselällä Markku Inkilä laskeskelee, kuinka monesta pikkubussista yrityksen pitää seuraavaksi luopua. Hurjista säästöistä huolimatta yrittäjä kuvailee tämänhetkisiä tuntojaan yltiöpositiivisiksi.
Pankki seisoo vahvan ja voimakkaasti kasvavan konsernin takana. Inkilä uskoo, että kassa kestää yli talvikauden 2021–2022. Talveksi odotetaan asiakkaita itse matkansa järjestäneistä ulkomaalaisista ja kotimaisista matkailijoista. ”Tammikuusta eteenpäin kirjat ovat täynnä, kuten vielä eiliseen jouluksi asti.”