Matkailu kasvaa – onnettomuudet lisääntyvät
Ulkoministeriössä pelätään, etteivät sen karsitut resurssit riitä kansalaisten auttamiseen Malagan onnettomuuden kaltaisissa tulevaisuuden katastrofeissa.
Teksti Matti Simula
Kuva Antti Aimo-Koivisto/LK
SK 17/2008
”Surkeinta on se, että suomalaisten todennäköisyys joutua ulkomailla onnettomuuksiin kasvaa koko ajan”, huokaa osastopäällikkö Petri Tuomi-Nikula ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosastolta.
Suomalaiset matkustavat enemmän kuin koskaan. He tekivät viime vuonna noin seitsemän miljoonaa ulkomaanreissua. Ja matkailu lisääntyy jatkuvasti.
”Näitä tulee lisää, valitettavasti”, jatkaa Tuomi-Nikula viitaten Malagan viimeviikkoiseen bussionnettomuuteen.
Espanjassa sattunut turma vaati yhdeksän suomalaisen hengen. Kymmeniä loukkaantui.
On irvokasta väittää, että rattijuopon aiheuttamaan kuolonkolariin liittyisi mitään hyvää.
Suomen ja Espanjan, kahden EU-maan, välinen viranomaisyhteistyö käynnistyi kuitenkin nopeasti. Terroristivalmiudessa elävät espanjalaiset taas saivat paikalle kiireesti pelastushenkilökuntaa.
Loukkaantuneiden ja muiden hengissä säilyneiden onneksi turma sattui suhteellisen lähellä Suomea, järjestetyllä matkalla tunnetussa lomakohteessa.
”Onnettomuusriskit kasvavat sitä suuremmaksi, mitä enemmän eksoottisiin kohteisiin suuntautuva omaehtoinen repputurismi yleistyy”, täsmentää Tuomi-Nikula.
Suomen pienlähetystöt
Ulkoministeriön ylin virkamies, valtiosihteeri Pertti Torstila murehtii, että ulkomaanedustustojen henkilöstöä vähennetään samaan aikaan kuin suomalaisten matkailu kasvaa.
Edustustojen ”ohentaminen” johtuu säästövelvoitteista ja valtion tuottavuusohjelmasta, joka vaatii kaikkia valtion virastoja vähentämään henkilöstöään. Ulkoministeriön pitää vähentää vuoteen 2015 mennessä 191 henkilöä.
Suomella on 97 edustustoa. Niistä 76 on perinteisiä suurlähetystöjä. Kun lähetystöjä ei haluta sulkea, on pakko supistaa niiden henkilöstöä.
”Yli puolessa suurlähetystöistä on korkeintaan kaksi Suomesta lähetettyä diplomaattivirkamiestä. Ei niitä voi enää kutsua suurlähetystöiksi, vaan pikemmin pienlähetystöiksi”, Torstila heittää.
”Emme pysty vastaamaan maailmalla liikkuvien kansalaisten, veronmaksajien meihin kohdistamiin kasvaviin odotuksiin. Olen huolestunut.”
Torstilan mukaan Suomen edustustoissa on nyt 633 Suomesta lähetettyä työntekijää. Asemamaista palkattuja paikallisia virkailijoita on runsas tuhat.
”Asemamaista palkattu henkilöstö on lisääntynyt vuodesta 2002 lähes kahdella sadalla. Näin on saatu kustannussäästöjä. Suomesta lähetetty henkilö on noin kolme kertaa asemamaasta palkattua kalliimpi.”
”On kuitenkin paljon tehtäviä, joita ulkomaalainen Suomen edustuston virkailija ei voi esteellisyyden tai puuttuvan kielitaidon takia hoitaa.”
”Suomen valtion ja kansalaisten intressien puolustamisen pitää olla suomalaisten käsissä. En antaisi esimerkiksi Suomen vientiponnisteluja Ruotsin kaupallisen sihteerin hoidettaviksi. Tällä tiellä emme voi pitkään jatkaa. Suomellahan on kohta jopa suurlähettiläinä paikallista henkilöstöä”, valtiosihteeri letkauttaa.
35 000 konsulitapausta
Ammattisotilaan poika Torstila luonnehtii ulkomaanedustustoja ”Suomen puolustuksen etulinjaksi”.
Hän palaa nopeasti maanläheisempään kielenkäyttöön. Mies muistuttaa, että toimiva edustustoverkko merkitsee kansalaisille muun muassa matkustusturvallisuutta. Edustustot käsittelivät viime vuonna 35 000 konsulitapausta. Vuonna 2005 määrä oli 25 000.
”Niihin tapauksiin mahtuu kaikenlaista. Joku on tullut ryöstetyksi, toinen joutunut raiskatuksi, kolmas menettänyt passinsa”, Torstila selvittää.
”Ja sitten on evakuointia vaativia suuronnettomuuksia, tsunamin ja Malagan onnettomuuden kaltaisia katastrofeja.”
Ulkoasiainhallintoa vuodesta 1970 palvellut Torstila on varovainen täsmentäessään, paljonko ministeriön rahoitusta tulisi hänestä nostaa, jotta sillä olisi riittävät edellytykset palvella kansalaisia.
”Ulkoministeriön toimintabudjetti on 200 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä pyöritetään kaikkia 97 edustustoa. Se on silti vain 0,4 prosenttia valtion budjetista. Pienikin, esimerkiksi viiden prosentin lisäys toimintabudjettiin auttaisi meidät yli akuutin kivun. En tosin väitä, ettei Suomessa olisi paljon muitakin korjattavia ongelmia.”
Torstila huomauttaa, että Matti Vanhasen (kesk) nykyinen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut selvittämään Suomen edustautumista maailmalla ”ottaen huomioon niin kansalaisten, yritysten kuin valtiovallankin tarpeet”.
Faktat rohjettava sanoa
Viranomaiset saivat kritiikkiä vuoden 2004 tsunamin alkuvaiheiden hoidosta, vaikka Suomi selviytyi evakuointilennoista ehkä Ruotsia ja Norjaa mallikkaammin.
Torstila ei silti koe, että ulkoministeriö joutuisi systemaattisesti asiattoman kritiikin kohteeksi: ”Minusta tuntuu kuitenkin siltä, että tämä ammattikunta ei saa aina sitä ymmärtämystä, mitä se ansaitsisi. Emme saa sitä valtionhallinnosta, valtiovarainministeriöstä, kansalaispalautteesta, emmekä mediasta. Pyrimme toki omilla toimillamme parantamaan meistä rakentuvaa kuvaa.”
Petri Tuomi-Nikula torjuu epäilyn, että ministeriö hakisi nyt lisärahoitusta saatuaan tunnustusta Malagan onnettomuuden jälkihoidosta: ”Siitä ei ole kysymys. Faktat vain pitää uskaltaa sanoa.”
”Teemme työtä hirvittävän pienellä joukolla, vaikka kansainvälisyydellä on suuri merkitys Suomen ja suomalaisten nykyelämässä”, Torstila tiivistää.
Aiheesta lisää
Bussiturmassa kuoli yhdeksän suomalaista (SK netti 20.4.2008)
Bussiturmasta selvinneet palasivat vaitonaisina kotiin (SK netti 21.4.2008)