Suomalainen mäkihyppy: Pian vanhojen mestarien harrastus – kultavuosina juniorityö unohtui

Ankeimmat ajat ovat vielä edessä. Enää yhtään nousevaa tähteä ei ole varaa hukata.

Janne Ahonen
Teksti
Petri Pöntinen

 Voi herrajumala!

Valmennuspäällikkö Kari Ylianttila seisoo tuomaritornin katolla. Lahden suurmäestä, Betonista, hyppää numero 19. Vauhtimäen asento on väärä. Sääri pystyssä, jolloin vauhti hidastuu ja paino jää taakse.

”Eihän tuosta asennosta pysty millään ponnistamaan!”

Mäkikotka on Harri Olli, vuoden 2007 MM-mitalisti. Ollin hopea on Suomen viimeisin henkilökohtainen mitali arvokisoista.

Ollin hyppy kantaa 115 metriä, lähelle K-pistettä. Mutta tulos valehtelee. Vauhtimäen nopeudet ovat suuria, sillä kansallisessa kilpailussa hyppääjät lähtevät ylemmältä lähtölavalta kuin maailmancupissa.