Luovat alat patistavat operaattoreita piratismia vastaan

nettipiratismi
Teksti
Karri Kokko
nettipiratismi

Joka kuudennessa perheessä imuroidaan laitonta aineistoa netistä.

Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty) vaatii teleoperaattoreita osallistumaan taisteluun nettipiratismia vastaan. Lyhdyn mielestä teleoperaattoreiden pitäisi varoittaa laittoman materiaalin imuroijia ja irtisanoa heidän sopimuksensa, jollei imurointi lopu.

Tällä hetkellä ainoa tapa puuttua laittomuuksiin on poliisitutkinta. Se on Lyhdyn mielestä kuitenkin turhan järeä keino, sillä suuri osa laittomasti ohjelmia lataavista on nuoria.

”Olisi paljon parempi, että kotiin lähetettäisiin varoitus, jonka myös vanhemmat näkisivät, ja he voisivat sitten puuttua asiaan”, sanoo projektinjohtaja Lauri Kaira Lyhdystä.

Järjestön kesäkuussa teettämän kyselyn mukaan joka kuudennessa suomalaisperheessä ladataan piraatteja internetistä. Piratismia harrastetaan ja se hyväksytään etenkin nuorten keskuudessa. Nuorista joka kolmas kertoo, että hän tai hänen perheenjäsenensä on imuroinut nettiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvan tai tietokonepelin viime vuoden aikana.

Lyhdyn mukaan valloillaan rehottava nettipiratismi estää tietoyhteiskunnan kehittymisen. Yhdistys toivoo, että musiikin, pelien ja elokuvien ostaminen ja esimerkiksi videonvuokraus voitaisiin tehdä netin kautta – laillisesti.

”Verkkokauppaa ei ole helppo pyörittää, jos samaa kamaa saa ilmaiseksi verkosta. Emme halua ihmisiä linnaan, vaan etteivät he jaa verkossa toisen ihmisen töitä, siis sellaisia töitä, joiden avulla toiset yrittävät elää”, Kaira sanoo.

Tunnistetietojen käsittelemiseen tarvitaan lupa

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki kuitenkin kieltää teleoperaattoreita käsittelemästä tunnistetietoja. Piraattien lataaja saa toimia rauhassa niin kauan, kunnes tekijänoikeuksien haltija tekee asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Tekijänoikeuden haltijat saavat tietoonsa ainoastaan lataajan ip-tunnuksen ja kellonajan, jolloin lataaminen on tapahtunut, sekä tiedon siitä, minkä operaattorin asiakas hän on. Tuomioistuin voi antaa määräyksen, joka velvoittaa teleoperaattorin antamaan tiedon ip-tunnuksen takana olevasta henkilöstä.

”Meillä kyllä lukee toimitusehdoissa, että laittoman sisällön välittäminen on kiellettyä. Asiaa ei voi kuitenkaan käsitellä, jos laki ei anna oikeutta tunnistetietojen käsittelemiseen, sanoo turvallisuuspäällikkö Arttu Lehmuskallio Telia Sonerasta.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että periaatteessa teleoperaattori voisi kyllä käsitellä tunnistetietoja ilman lainmuutostakin, mutta silloin siihen tarvittaisiin asiakkaan lupa.

”Käytännössä se olisi mahdollista niin, että suostumus otettaisiin asiakassopimuksiin”, sanoo neuvotteleva virkamies Jussi Mäkinen.

Johtava lakimies Anne Vainio Elisasta katsoo, ettei operaattori voi toimia asiakkaan viestinnän valvojana.

”Operaattorin rooliin ei kuulu rajanvedon tekeminen siitä, mikä on laillista ja mikä laitonta.”

Hän kuitenkin sanoo, että teleyritykset voivat osallistua yleiseen, piratismia koskevaan tiedotukseen. Siinäkin päävastuun pitää Vainion mielestä olla tekijänoikeuksien haltijoilla.

Ranskasta mallia torjuntaan

Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien ajatus yhteistyöstä teleoperaattoreiden kanssa ei ole uusi. Samantyyppistä käytäntöä on toteutettu esimerkiksi Yhdysvalloissa jo kymmenen vuotta. Digital Millenium Copyright Act -laki muun muassa velvoittaa operaattorit välittämään varoitusviestin asiakkaalle, jos tämän huomataan syyllistyneen laittoman materiaalin levittämiseen.

Niin ikään Ranskassa tehtiin viime vuonna lakiesitys internetoperaattoreiden, valtiovallan ja tekijänoikeuksien haltijoiden yhteistyöstä. Tarkoituksena on perustaa virasto, joka valvoisi verkossa tehtyjä latauksia. Kun laiton latailu ylittäisi tietyn rajan, käyttäjälle ja hänen operaattorilleen lähetettäisiin varoitusviesti. Jos latailu varoituksesta huolimatta jatkuisi, operaattori voisi katkaista asiakkaansa verkkoyhteyden joko tilapäisesti tai kokonaan.

Säännöllisesti piraattielokuvia tai -musiikkia lataava saattaisi siis menettää internet-yhteytensä. Esityksen takana ovat Ranskan hallitus, musiikkiteollisuus ja internetoperaattorit. Kritiikkiä on tullut varsinkin kuluttajaryhmiltä.

Suomessakin on pohdittu mahdollisuutta vastaavaan järjestelmään. Erilaiset mahdollisuudet puuttua verkkopiratismiin ovat kuitenkin vasta keskusteluasteella.

Teksti Hanna Koivisto (STT)

Kuva Antti Aimo-Koivisto / LK