Pakkouskonto koulussa: Estääkö eduskunta ”sivistysvaltion tuhoamisen”?

Esitys reaaliaineiden vapaaehtoisuudesta voi horjuttaa hallitusta.

historia
Teksti
Tuomo Lappalainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Lukion uudesta tuntijaosta on syntymässä kiista, joka saattaa pahimmassa tapauksessa jopa horjuttaa hallituksen työrauhaa.

Kiistan taustalla on opetusministeri Krista Kiurulle (sd) viime tiistaina jätetty esitys, jossa muun muassa kaavaillaan useiden reaaliaineiden, kuten historian ja biologian, muuttamista jatkossa vapaaehtoisiksi. Reaaliaineista ovat kaikissa esitykseen sisältyneissä malleissa jäämässä pakollisiksi vain uskonto tai elämänkatsomustieto ja terveystieto, joiden asema on hakattu lukiolakiin.

Opetusministeriössä ei mielellään lähdettäisi nyt muuttamaan lakia. Uusi tuntijako haluttaisiin voimaan asetuksella, jolloin muutoksia ei tarvitsisi viedä eduskuntaan.

Ajatus, että lukiolaisen on pakko opiskella esimerkiksi uskontoa tai elämänkatsomustietoa, mutta ei esimerkiksi historiaa, on saanut julkisuudessa paljon kritiikkiä heti tuoreeltaan. Monissa kommenteissa on väitetty työryhmän radikaaleimpien kaavailujen vaarantavan jo lukion yleissivistyksellisen tehtävän.

Suomen Kuvalehdessä tuntijakoesitystä kommentoi blogissaan heti tuoreeltaan biologi Tiina Raevaara. ”Minua todella ihmetyttää, että tämän päivän Suomessa olisi mahdollista jättää esimerkiksi historia tai yhteiskuntaoppi kokonaan pois lukiolaisen lukujärjestyksestä, mutta uskonto, tuo pyhä lehmä, ei edes voi saada tällaista uhkaa ylleen”, Raevaara kirjoitti.