Lukijoilta: Kotitalousvähennyksen käyttöä pitää kontrolloida tiukemmin

Vähennyksen pitäisi perustua työvoimakustannuksiin.

Profiilikuva
Kirjeitä
Teksti
Suomen Kuvalehti
Suomen Kuvalehti

Kotitalousvähennys kaipaa tiukempaa kontrollia

”Niille, joilla jo on?”-jutussa (SK 13/2021) käsiteltiin kotitalousvähennyksen vaikutuksia monipuolisesti. Kaksi näkökulmaa kuitenkin puuttui: miten vähennys vaikuttaa hintatasoon ja mitä kustannuksia todellisuudessa vähennetään.

Aina kun julkinen sektori subventoi yritysten yksityisiltä henkilöiltä palveluistaan veloittamia kustannuksia, riskinä on tuen valuminen hintoihin. Vaikutusta on vaikea ar- vioida johtuen kotitalousvähennyksen pitkästä historiasta. Talousviisaiden mielipiteet jäävät vain mielipiteiksi, ellei kotitalousvähennyksen hintavaikutusta edes yritetä tutkia.

Toinen ongelma liittyy siihen, vähennetäänkö oikeasti työn osuutta vai jotakin muuta. Monet remonttityöt maksetaan urakkahinnoittelun mukaan, jolloin verotuksessa vähennettävällä summalla ei useinkaan ole minkäänlaista yhteyttä tehtyihin työtunteihin. Pienemmät remonttiyritykset voivat jopa kysyä suoraan, paljonko asiakas haluaa työn osuudeksi.

Kotitalousvähennys kaipaa tiukempaa kontrollia. Vähennyksen pitäisi perustua työvoimakustannuksiin, joita yritys, jolta työ on tilattu, on maksanut työntekijöilleen remontti-, hoiva- tai siivoustöihin liittyen, täydennettynä yrittäjien omien työtuntien hinta-arviolla.