Lukeminen ei kiinnosta - pääkirjastojen määrä vähentynyt yli neljänneksellä 10 vuodessa

kirjastot
Teksti
Riitta Kylänpää
Kuva Jussi Helttunen / Lehtikuva.

Kunnat eivät enää ole kiinnostuneita kirjastoista entiseen tapaan. Pääkirjastojen määrä on vähentynyt yli neljänneksellä kymmenessä vuodessa. Puolet kunnista hankkii uutuuskirjoja alle suositustason, kertoo Lukukeskuksen tuore selvitys.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaiset kuitenkin ovat lainaajakansaa. Kirjastojen lainamäärät ovat maassamme korkeammat kuin missään muussa Pohjoismaassa.

15-16-vuotiaiden nuorten lukemistaitoja mittaavassa PISA-ohjelmassa Suomi on ollut kärjessä sekä vuonna 2000 että 2009. PISA-ohjelman yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan päivittäisellä lukemisella on huomattava vaikutus lukutaitoon. Yksipuolisimmin ja monipuolisimmin lukevan oppilasneljänneksen keskiarvojen ero vastasi kahden kouluvuoden edistystä.

Tyttöjen ja poikien välinen ero vastasi 1,5 kouluvuoden edistystä.

Pojat lukevat tyttöjä vähemmän. Pojista lähes puolet ei lue omaksi ilokseen tekstiä sen enempää verkosta kuin paperiltakaan.

Vielä vuonna 2000 vain viidennes nuorista ei lukenut lainkaan vapaa-ajallaan. Kymmenen vuotta myöhemmin heitä oli jo kolmannes nuorista.

Kirjailijoilla surkeat tulot

Kirjoja julkaistaan enemmän kuin koskaan ja kirjalijan ammattikin on kohtuullisen tavoiteltu. Tuloillaan kirjailijat eivät kuitenkaan pääse rellestämään.

Kirjailijaliiton viimesyksyisen tutkimuksen mukaan kirjailijoiden bruttotulo on keskimäärin 2 000 euroa vuodessa. Apurahoja saa kaksi kolmesta kirjailijasta, mutta nekin ovat keskimäärin vain 8 500 euroa vuodessa. Useimmat kirjailijat tekevätkin muita töitä voidakseen kirjoittaa kirjoja.

Pelkästään kirjoja kirjoittamalla elää vain kourallinen kirjailijoita, muun muassa Laila Hirvisaari, Jari Tervo ja Sofi Oksanen.