Arvio Paavo Lipposesta johtajana: Kuuntelee ennen kuin jyrää läpi linjansa

Paavo Lipponen
Teksti
Pekka Ervasti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Paavo Lipponen
Kuva Petri Kaipiainen.

Psykologi Sampo Kettunen teki Paavo Lipposesta johtamis-, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja kartoittavan kysymyssarjan. Suomen Kuvalehti lähetti kysymykset seitsemälle ehdokkaan tuntevalle henkilölle. Arvioitsijat vastasivat anonyymisti; edes oheisen tekstin pohjana olleen yhteenvedon tehnyt Kettunen ei tiedä, keitä he ovat.

Kyseessä ei ole soveltuvuustutkimukseen verrattava henkilöarviointi, vaan yhteenveto haastateltujen vastauksista. Aiemmin on arvioitu Paavo Väyrystä, Sauli Niinistöä ja Timo Soinia. Lue sarjan kaikki osat tästä.

Katso myös video: Paavo Lipponen kansan juttusilla: “Kekkonenkin olisi vienyt Suomen EU:hun” (Suomenkuvalehti.fi 4.1.2012)

Yhteenveto Paavo Lipposesta:

Johtajuus ja johtamistapa

Johtajana Paavo Lipponen näyttäytyy haastatelluille laajojen asiakokonaisuuksien linjan vetäjänä ja visionäärinä, joka paneutuu huolellisesti tärkeinä pitämiinsä asioihin, mutta haluaa koota myös ympärilleen asiantuntemusta alueilta joita ei itse hallitse.

Lipposta pidetään määrätietoisena, kantaa ottavana ja rohkeana päätöksentekijänä, mutta samalla myös käytökseltään arvaamattomana johtajana. Kulloinenkin mieliala ja tunne-elämä vaikuttavat haastateltujen mukaan hänen johtamiskäyttäytymiseensä ajoittain hyvinkin näkyvästi.

Lipposen hyvät ja huonot päivät huomataan myös johdettavien taholta. Haastateltujen mukaan tämä arvaamattomuus tulee kuitenkin esille lähinnä operatiivisella tasolla käyttäytymisen, vuorovaikutuksen ja/tai henkilökohtaisten päätösten alueilla, ei niinkään strategisen tason linjanvedossa, jossa häntä pidetään johdonmukaisena.

Lipponen delegoi, kuuntelee ja antaa tilaa luotetuille johdettavilleen alueilla joita ei itse hallitse, mutta osaa haastateltujen mukaan myös omien näkemystensä jyräämisen – ja jyrähtämisen – taidon.

Lipposta kuvataan enemmän asia- kuin ihmisjohtajaksi ja suurten linjojen visionääriksi, kuitenkin mieluummin konservatiivisella kuin ennakkoluulottomuutta ja luovuutta huokuvalla tavalla. Konservatiivista johtajuutta saattaa osaltaan edustaa myös ympärille kerätty avustajien/esikunnan määrä, joskin avustajia luonnollisesti tarvitaan vastuullisissa johtotehtävissä.

Lipposta pidetään päätöksentekijänä rohkeana, keskustelevana ja samalla itsenäisenä sekä päätöksiään tarkkaan harkitsevana. Hän osaa kuunnella luotettuja asiantuntijoita ja asianosaisia ja tarvitessaan olla kuuntelematta. Lipposen vahvin asiantuntemus on haastateltujen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, Eurooppa-kysymyksiin ja EU:hun liittyvissä asioissa. Kehitettävää haastatellut näkevät kotimaan politiikassa ja suomalaisen arjen tuntemuksessa. Talouspolitiikan osalta haastateltujen mielipiteet eroavat. Toiset kiittelevät Lipposen talouspolitiikan asiantuntemusta, toiset näkevät tämän hänen kehityskohteenaan.

  • Vahvuuksia johtajana

Haastattelujen perusteella Lipposen vahvuuksia johtajana ovat kyky ymmärtää suuria linjoja ja asiakokonai-suuksia laajan asiantuntemuksen ja tietopohjansa perusteella, auktoriteetin omaaminen, kantaaottavuus ja rohkeus päätöksenteossa.

Lipponen saa kiitosta myös asioihin paneutumisessa ja lojaaliudessa sekä huomaavaisuudessa lähimpiä johdettaviaan kohtaan. Vaikka Lipponen saa kritiikkiä arvaamattomuudestaan ja ärähtelystään, jotkut haastatellut pitävät tätä merkkinä tulisuudesta tai intohimosta ja kuvaavat Lipposta mieluummin “hyväntahtoiseksi nallekarhuksi” kuin “ilkeäksi möröksi”.

  • Kehityskohteita johtajana

Haastattelujen perusteella Lipposen kehityskohteita johtajana ovat ensisijaisesti sosiaalisen käytöksen kontrolloinnin ja itsehillinnän parantaminen, erilaisten näkemysten sietäminen ja niiden kuunteleminen sekä ympärillä olevan asiantuntemuksen laaja alaisempi ja ennakkoluulottomampi hyödyntäminen johta-mistyönsä tukena.

Yhteistyötavat ja vuorovaikutustyyli

Paavo Lipponen on haastateltujen mukaan vuorovaikutuksessaan muiden kanssa kaksijakoinen ja mielialojensa mukaan ohjautuva. Häntä kuvataan yhtäältä seuralliseksi, sydämelliseksi, hyväntahtoiseksi ja kuunte-levaksi vuorovaikuttajaksi, mutta toisaalta “huonoina hetkinä” sulkeutuneeksi, epäluuloiseksi ja joskus loukkaavuuteen saakka ilmaisujaan töksäytteleväksi.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteissa muiden kanssa Lipponen ottaa olemuksellaan ja persoonallaan helposti tilan ja tilanteen haltuun ja on usein rytmiltään pohdiskeleva ja ulosanniltaan verkkainen. Verkkaisuus saattaa joskus turhauttaa muita tilanteessa olevia, kun paljon tuntuu jäävän sanomatta tai kuulematta. Lipponen saa kiitosta kuuntelemisen taidoistaan joskin vaikuttaa siltä, että hän osaa tämän taitonsa suhteen olla myös valikoiva.

Haastatellut kuvaavat myös varsin yksimielisesti, että Lipponen ei kuitenkaan ole niin yrmeä tai juro, vaan julkisuuskuvaansa paljon huumorintajuisempi ja muita huomioon ottavampi.

Yhteenvetona haastatellut kuvasivat Lipposen tapaa olla yhteistyössä muiden ihmisten kanssa muun muassa adjektiiveilla: kuunteleva, hallitseva, viipyilevä, arvaamaton, huumorintajuinen.

  • Vahvuuksia

Haastattelujen perusteella Lipposen vahvuuksia vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ovat laaja-alainen asiantuntemus eri aloilta ja alueilta, kuten kulttuurista ja historiasta, minkä pohjalta hän voi sujuvasti liittyä erilaisiin keskusteluihin sekä ylipäänsä keskustelun ja kuuntelemisen taidot – hyvinä päivinä. Lipponen saa vuorovaikuttajana kiitosta myös paneutuvasta pohdiskelustaan, jämäkkyydestään ja suoruudestaan.

  • Kehityskohteita

Haastattelujen perusteella Lipposen kehityskohteita vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä muiden ihmisten kanssa ovat itsehillintä, tunteiden ilmaisun ja ajoittaisten “yrmyilyjen” hallinta sekä palautteen vastaanottamiskyky.

Kouluarvosanat

Lipponen sai haastateltavilta parhaat kouluarvosanat (4-10) seuraavista johtajuuteen ja yhteistyötapoihin
liittyvistä ominaisuuksista (viisi seitsemästä haastatellusta antoi numeerisia arvioita):

– Kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä ka. 9,20
– Kyky tarttua hankaliinkin asioihin ka. 9,20
– Ajanhallinta ka. 8,40

Lipponen sai haastateltavilta heikoimmat kouluarvosanat (4-10) seuraavista johtajuuteen ja yhteistyötapoihin
liittyvistä ominaisuuksista (viisi seitsemästä haastatellusta antoi numeerisia arvioita):

– Kyky hallita tunteitaan ka. 5,80
– Kyky vastaanottaa palautetta ka. 6,00

Nelikenttä
Haastateltujen näkemys Lipposesta sijoitettuna johtamistyyli-yhteistyötapa-nelikenttään, jossa mukana myös Paavo Väyrynen, Sauli Niinistö ja Timo Soini.