Keikkuen tulevi
Linnut yrittävät sopeutua kevään aikaistumiseen. Hankoniemellä takatalvi yllätti retkeilijät ja luonnon.
Sinivuokot kukkivat, ja valkovuokotkin kohottelevat ensimmäisiä nuppujaan. On vasta maalis-huhtikuun taite, mutta kevät on jälleen kerran ollut etuajassa Länsi-Uudellamaalla. Muuttolintuja on ollut viime päivinä liikkeellä runsaasti. Hanhet ovat saapuneet sankoin joukoin, kiuruja on ponnahdellut lentoon pientareilta ja taivaalla on soinut kurkien toitotus.
Retkiaamun kylmyys yllättää. Ilmassa leijailee hiljalleen valkeita hiutaleita, ja pieni pakkanen saa hengityksen höyryämään.
Hangon Högholmenilla on ennen kuutta vielä säkkipimeää, aurinko nousee vasta tunnin päästä. Silti rannalla ja metsässä heräilevät kevään äänet. Jostain kantautuu mustarastaan huilumainen luritus, ja pimeydestä kuuluu ohi lentävän sinisorsan narina.
Högholmenin metsäisten kallioiden naapurissa Vedagrundetin rannalla laulaa toinen mustarastas. Mereltä kaikuu isokoskelon ja telkän soidinääniä. Russarön majakan valo välähtelee läntisessä horisontissa.