Lemmentehdas Pariisissa laskee rakkauden algoritmit – ”Naisten nimet ja kuvat vilisevät näytöllä”

Match.comin Euroopan-pääkonttorissa tiedetään, että Kevätkissa olisi sopiva kumppani helsinkiläiselle Pekalle.

nettideittailu
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ystävät painostivat. Se olkoon selitys sille, että istun yksin kotona perjantai-iltana tietokoneen ääressä. Nettideittejä tarjoavan Match.comin etusivu avautuu. Nuorehko nainen ja mies katsovat toisiaan hempeästi, heidän välissään on sydämenmuotoinen logo. Aistin pienen lupauksen kumppanuudesta ja rekisteröidyn palveluun.

Match haluaa tietää minusta paljon. Perusasioiden lisäksi sitä kiinnostaa, mitä teen, kun haluan viettää mukavan päivän. Entä mikä sai minut liittymään palveluun? Valikosta puuttuu vaihtoehto: ne ystävät. Olenko hauska, ujo vai seikkailunhaluinen? Uskon olevani hauska, sillä lapseni nauravat minulle usein selkäni takana.

Kymmenien kysymysten jälkeen sormeni pysähtyvät näppäimistölle. Match pyytää minulta profiilitekstiä ja painottaa, että anna muille mahdollisuus tietää sinusta enemmän. Mutta miten rehellinen pitää olla?

Ruudun alareunassa on syyttävän oloinen K-raudan mainos, jossa yritys kertoo olevansa Suomen pinnallisin rautakauppa.

Kirjoitan ympäripyöreästi, kuinka pidän liikunnasta, hyvistä kirjoista ja ruoanlaitosta. Vasta myöhemmin käy ilmi, että juuri tähän kohtaan olisi kannattanut satsata.

Profiilikuvan valitseminen on helppoa, sillä päätöksen teki jo naispuolinen työkaverini. ”Laitat vaan tuon, jossa on taustalla vähän merta, leuassa sänki ja katsot suoraan kameraan. Se antaa rehellisen vaikutelman.” Jälkikäteen löydän netistä ohjeen, jonka mukaan mies ei saisi katsoa suoraan kameraan, koska naiset voivat kokea sen tungettelevana.

Rakkauden hinta käy pian selväksi. Puolen vuoden tilaus maksaa 9,99 euroa kuukaudelta, kolmen kuukauden 19,99 euroa kuukaudessa. Uskon pystyväni hoitamaan homman kotiin kuukaudessa 39,99 eurolla ja annan Matchille luottokorttitietoni.

Jo samana iltana nimimerkki Kevätkissa on katsonut profiiliani ja merkinnyt minut suosikikseen. Match ilmoittaa, että meillä on 29 yhteistä asiaa. Onko ystävän löytäminen näin helppoa?

 

Rahat ja profiilitietoni sujahtavat Match.comin Euroopan pääkonttoriin Pariisiin. Mutta miten kukaan Ranskassa voi tietää, että Kevätkissa on minulle sopiva naisehdokas? Asia pitää selvittää.

Matchin toimisto sijaitsee rue Auberilla, kulman takana Pariisin oopperatalosta. Viisikerroksisen rakennuksen seinällä tai ovessa ei lue firman nimeä. Katutason ikkunat ovat harmaata maitolasia, joista ei näy kurkkimallakaan sisään. Ei vaikuta luotettavalta.

Yrityksen pr-osaston ruotsalainen Robin Goncalves, 30, on luvannut hakea minut alaovelta. Hän kertoo, että Google ja Facebook noudattavat samanlaista käytäntöä eivätkä kerro toimistojensa sijainteja.

Hissi vie meidät viidenteen kerrokseen. Saman tien selviää, että kyse ei ole nuhruisesta toimistosta, jossa nuori harjoittelija yhdistelee umpimähkään lemmenjanoisia ihmisiä. Käytävät ovat valoisat, ja huoneet on sisustettu vaaleanvihreillä sävyillä. Lasiseinäisillä kabineteilla on hauskoja nimiä: Beach, Living room, Bistro ja Night club. Tunnelma on rento, ja kaikki puhuvat toisistaan etunimillä.

Osa Robinin puheesta menee ohi korvien kun mietin, mitä Kevätkissalle mahtaa kuulua.

Saavumme Marjaana Revon luokse. 33-vuotias suomalainen on yksi Matchin asiakaspalvelupäälliköistä ja hoitaa suomalaisten deittailijoiden monenlaisia asioita.

Niissä purnataan muun muassa siitä, että tilaus uusiutuu automaattisesti, ellei sitä erikseen irtisano. Marjaana näyttää koneeltaan, kuinka tilaus lopetetaan muutamalla klikkauksella.

Marjaana istuu kahden tietokoneruudun äärellä ja seuraa, miten yhtiön asiakaspalvelijat vastaavat käyttäjien yhteydenottoihin. Panen merkille pöydällä olevan vaaleanpunaisen kahvimukin, jonka kyljessä on valkoisia sydämenkuvia.

Menen suoraan asiaan ja paljastan suhteeni Kevätkissaan. Liioittelen hieman ja selitän työkaverini suunnitelleen suurimman osan profiilistani. Millaiselta se näyttää ammattilaisen silmin?

Marjaana naputtelee esiin tietoni. Alkaa nolostuttaa. Oliko sittenkään tarpeellista selitellä vapaasta paikasta Vespan takapenkillä? Harmittelen myös työkaverin valitsemaa kuvaa. Toinen silmä on omituisesti lurpallaan.

”Onhan tämä ihan ok. Olisit ehkä voinut tarkentaa, mitä tarkoitat kun kerrot haluavasi heittäytyä spontaanisti johonkin yllättävään”, Marjaana sanoo kohteliaasti.

”Yleensä suomalaisten tekstit ovat hyviä ja rehellisiä. He haluavat löytää ystävän tosi tarkoituksella. Tosin moni kertoo pitävänsä liikunnasta, hyvistä kirjoista ja ruoanlaitosta. Ja kuvia saisitte laittaa enemmän.”

© Klaus Welp

Match.com on maailman suurin internetissä deittipalveluja tarjoava yritys. Matchin Euroopan pääkonttorissa Pariisissa työskentelee 280 ihmistä. Sen lisäksi yhtiöllä on toimistot Lontoossa ja Münchenissä. Pienempiä toimipisteitä on Madridissa, Milanossa, Amsterdamissa ja Tukholmassa.

Erilaisista treffipalveluista on tullut vakavasti otettavaa liiketoimintaa, yhteensä kahden miljardin euron bisnes. Tämän vuoksi myös sijoittajat ovat kiinnostuneet toimialasta. Vielä joitakin vuosia sitten pukumiehet hymyilivät koko asialle.

Mittasuhteet hämmästyttävät. Yhdysvalloissa, Dallasissa pääkonttoriaan pitävä Match Group listautui viime vuoden marraskuussa New Yorkin Nasdaq-pörssiin. Match Groupin liikevaihto oli vuonna 2015 lähes miljardi euroa. Jo vuonna 2013 Time-lehti valitsi Match Groupin toimitusjohtajan Sam Yaganin maailman sadan vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon.

Erilaisia treffipalveluja on kymmeniätuhansia. Pelkästään Match Groupilla on noin 96 miljoonaa rekisteröitynyttä jäsentä. Palveluja tarjotaan 38 kielellä yli 190 maassa ja kaikissa maanosissa. Käyttäjien määrä lisääntyy, koska sinkkujen määrä maailmalla kasvaa.

20 vuotta sitten perustettu Match on alan pioneeri, joka omistaa 45 brändiä. Tunnetuimpia niistä ovat OkCupid sekä ilmainen Tinder, jolla arvioidaan olevan noin 50 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Osa heistä etsii nopeaa suhdetta, ja pinnallisuuden sanotaan olevan Tinderin paras kilpailuvaltti. Useampi tukijalka tuo yhtiölle taloudellista turvallisuutta. Mikäli jokin palveluista menettää suosiotaan, se ei kaada yritystä.

Matchin lisäksi toinen suosittu seuranhakupalvelu Suomessa on saksalainen Eliittikumppanit.fi, jolla on yli 13 miljoonaa jäsentä maailmanlaajuisesti. Yrityksen mukaan se ei panosta pikasuhteisiin, vaan kertoo auttavansa sinkkuja löytämään kumppanin ”pitkäaikaiseen ja sopusointuiseen parisuhteeseen”.

Tarkkoja tietoja suomalaisten palveluntarjoajien määrästä ei ole, mutta esimerkiksi Alma Mediaan kuuluva E-kontakti.fi kertoo, että sillä on sivuillaan 350 000 treffiprofiilia.

Suomi24 Treffit on noin sadantuhannen aktiivikäyttäjän maksuton nettitreffipalvelu.

Deittisirkus.com puolestaan erikoistuu speed-datingiin eli pikadeittailuun ja järjestää sinkkutapahtumia. Sen kotisivuilla yhteyshenkilöksi on merkitty järvenpääläinen nainen.

 

Pariisissa laskeudumme Robinin kanssa hissillä rakennuksen kolmanteen kerrokseen. Ohitamme yhdeksän nuoren työntekijän joukon, joka touhuaa korkeilla jaloilla seisovan pöytäjalkapallopelin ääressä.

Varsin pienessä huoneessaan Match Groupin Euroopan toimitusjohtaja Alexandre Lubot, 43, pitelee käsissään yhtiön ensimmäistä osavuosikatsausta. Osakkeen arvo on pysynyt vakaana.

Ranskalaisella Alexandrella on selvä näkemys siitä, mikä vaikuttaa rakkaustehtaan suhdanteisiin.

”Kaikki perustuu luottamukseen. Jos pystymme pitämään lupauksemme uskottavasta ja luotettavasta palvelusta, saamme lisää asiakkaita. Tämä taas pönkittää yhtiön taloudellista asemaa. Olemme vastuussa myös osakkeenomistajillemme”, Alexandre sanoo.

Hänen selkänsä takana ikkunasta näkyy rue Auberin toisella puolella sijaitseva Lauren Vidalin muotitavaratalo. Kuluttajatavarat ovat tuttuja myös Alexandrelle. Ennen tuloaan Matchiin hän työskenteli 13 vuotta Procter & Gamble -yhtiössä, jonka tuotteita ovat muun muassa hammastahnat, partakoneenterät ja vaipat. Ne ovat aika kaukana rakkausbisneksestä?

”Totta, mutta samalla tavalla mekin huolehdimme brändiemme identiteetistä. Suurin ero edelliseen työpaikkaani on se, että digitaalisessa maailmassa kaikki tapahtuu paljon nopeammin. Uusia kilpailijoita tulee kiihtyvällä vauhdilla, ja jos kokonaiskuva hukkuu tietomassan alle, olemme pulassa”, Alexandre kuvailee.

Amorin nuolia ei sitä paitsi voi ampua miten sattuu. Matchin työntekijät käyvät säännöllisesti eri maissa keräämässä tietoja ja kuuntelemassa paikallisia huhuja pysyäkseen ajan tasalla trendeistä. Apuna käytetään psykologeja, sosiologeja sekä markkinoinnin ja sosiaalisen median ammattilaisia.

 

Tähän mennessä Pariisissa on käynyt selväksi, että luottamus ja avoimuus ovat seurustelubisneksen ytimessä. Tietyt seuranhakupalvelut, kuten Victoria Milan ja Ashley Madison, ovat kuitenkin koetelleet hyvän maun rajoja.

Niiden kotisivut eivät ole minulle tuttuja, ja käyn tutkimassa niitä jalkapallopelinsä juuri lopettaneen Yvesin koneelta.

Sisältö ei jää epäselväksi.

”Täältä löydät pettävän partnerin!”

”Kokeile meitä! 123 000 varattua suomalaista etsii salasuhdetta tänä iltana.”

Yves ei ymmärrä suomea, mutta kissankokoiset kirjaimet kertovat kaiken.

Curieux”, mielenkiintoista, hän sanoo ja kohauttaa harteitaan.

Pysyn uskollisena Kevätkissalle ja kävelen Robinin perässä takaisin Marjaanan luokse.

Pohdin, millainen ihminen on valmis laittamaan rahojaan pettäjäsivustoihin. Sijoittajat ainakaan eivät haluaisi kuulla yhtiöihin liittyvistä skandaaleista.

Match joutui kohun keskelle 2014, kun kahdella eri kuvattomalla profiililla palvelua käyttänyt 50-vuotias englantilainen jäi kiinni viidestä raiskauksesta. Mies tuomittiin maaliskuun 2016 alussa elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Marjaana tuntee huijareiden menetelmät. Käyttäjien turvallisuuden ja yksityisyydensuojan takaamiseksi asiakaspalvelijoilla on paljon vastuullaan.

”Jokainen kuva ja teksti tarkistetaan yksitellen ennen niiden julkaisua. Ne eivät saa sisältää politiikkaa, uskontoa eivätkä rasismia. Nettihuijareiden luomista valeprofiileista saamme poistettua 80 prosenttia ensimmäisen minuutin aikana, loput hävitetään kolmen tunnin sisällä”, Marjaana kertoo.

© Klaus Welp

Huijarit ovat ammattimaisia rikollisia. He maksavat oman tilauksensa varastetuilla luottokorteilla ja kalastavat sitten käyttäjiltä sähköpostiosoitteita. Ihastukseen vedoten ja kuvaa pyytäen pahaa-aavistamaton ihminen houkutellaan viestinvaihtoon sivuston ulkopuolelle.

”Tämän jälkeen he saattavat olla jopa Skypen kautta yhteydessä ihmisiin ja alkavat pyytää suuria summia rahaa. Huijarit paljastuvat suttuisten kuvien, IP-osoitteiden ja Googlen käännöskoneen käytön perusteella”, Marjaana kertoo.

Raiskaustapausta koskevassa lausunnossaan Match totesi, että miehen profiilia ei ollut saatu poistettua sivustolta juuri sen vuoksi, että kohtalokkaat sähköpostit oli lähetetty Matchin sivujen ulkopuolella.

Ennen lähempää tutustumista kannattaa siis viestitellä treffipalvelujen omilla sivuilla.

Näen Marjaanan tietokoneen ruudulla edelleen oman profiilini. Kevätkissa on lähettänyt minulle viestin. Mutta siellä on toinenkin ilmoitus: nimimerkki Tuulikki on lisännyt sinut suosikikseen!

Kevätkissa sai kilpailijan, koska Match käyttää apunaan matematiikkaa, algoritmeja.

Muiden käyttäjien tavoin olen vastannut kymmeniin kysymyksiin, ja vastausten perusteella Match löytää automaattisesti tietokannastaan meitä yhdistäviä tekijöitä, kuten liikunnan, hyvät kirjat ja ruoanlaiton. Osumien hakeminen vaatii kymmeniä miljoonia matemaattisia operaatioita.

 

Jo kaksi nimimerkkiä on ottanut askeleita suuntaani. Mutta kuka oikein on Tuulikki?

Lataan puhelimeeni Matchin sovelluksen ja olen hetkessä tapahtumien tasalla. Tuulikki haluaa löytää mukavan ja elämänläheisen ystävän ja kertoo arvostavansa läheisyyttä. Nyökyttelen päätäni, tunnistan piirteet.

Mutta algoritmin opastamana profiilissani on vieraillut jo kymmenen muutakin naista.

Heilutan puhelinta innoissani Robinille. Hän nostaa etusormensa pystyyn ja ottaa puhelimen käteensä.

”Un moment.”

Robin pyyhkäisee puhelimeni näyttöä sormellaan ja näpäyttää valikosta kohtaa Shuffle. Match tarjoaa nyt minulle sataa potentiaalista ehdokasta. Peli on helppo ja nopea. Tykkäätkö Maikista – kyllä vai ei. Punainen ruksi vie Maikin mennessään, tilalle ponnahtaa Aamurusko49. Punainen ruksi. Mintulle vihreä. Naisten nimet ja kuvat vilisevät näytöllä.

Tuijotan lumoutuneena puhelinta ja painelen edestakaisin vihreää ja punaista ruksia. Lopetan pelaamisen, kun näytölle tulee nimimerkki Panimokatu. Ehkä ei sittenkään rakkautta ensi pyyhkäisyllä.

Siirryn saapuneiden viestien laatikkoon lukemaan Kevätkissan lyhyen viestin.

”Moi. Jos sulla on aikaa, niin lähde mulle kahviseuraksi Helsingin keskustaan. Mulla on lomapäivä ja aikomus mennä Ateneumiin.”

Ei turhaa kirjeenvaihtoa, vaan suoraan asiaan. Onkohan se hyvä vai huono juttu? Vastaan myöntävästi. Päätämme tavata Helsingin keskustan kahvilassa parin päivän kuluttua.

© Klaus Welp

Hymyilen itsevarmasti. Jo tässä vaiheessa alkaa olla selvää, että olemme Kevätkissan kanssa match. Sujautan puhelimen taskuuni, mutta ruskeaan villapaitaan sonnustautunut mies on ehtinyt nähdä Beach-kabinetista, kuinka räpläsin puhelintani ja sohin sen näyttöä.

Matchin ruotsalainen operatiivinen johtaja Mårten Forste, 44, viittilöi minut sisään ja kysyy, tiedänkö mikä minulla on taskussani. En arvaa.

”Vallankumous! Ihmiset eivät ole sidoksissa pöytäkoneisiinsa, vaan pystyvät etsimään älypuhelimillaan kumppania vaikka työmatkallaan bussissa. Kuvat ovat kaikkein tärkein asia, ja älypuhelimien näytöt ovat korkealaatuisia”, Mårten selittää.

Edes maantiede ei aseta rajoituksia. Mårten pyytää minua kaivamaan esiin puhelimeni ja näppäilee hakulaatikoihin sanat Ranska ja Pariisi ja postinumeroksi 75002. Etäisyydeksi asetamme kymmenen kilometriä.

Näytölle ilmestyy viisi ranskatarta. Lähetän kokeeksi Stephanielle lyhyen ranskankielisen viestin. Vastaus tulee nopeasti englanniksi: ”I’m French.”

Mutta miten käy Matchin nyt kun olemme löytäneet Kevätkissan kanssa toisemme ja poistumme palvelusta? Toimitusjohtaja Alexandren mukaan Matchin tarkoituksena on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Sana kyllä kiirii eteenpäin ja uusia käyttäjiä tulee lisää sosiaalisen median kautta.

Match Groupin hallituksen varapuheenjohtajaksi viime vuonna siirtynyt Sam Yagan visioi paljon pidemmälle. Hän veikkaa älypuhelinten kehittyvän siihen pisteeseen, että Match voi saada tietoja siitä, mitä tapahtuu netissä syttyneen ensikipinän jälkeen.

”Voisimme mennä tavallaan ihmisten kanssa deiteille. Jos havaitsemme, että kaksi ihmistä on viestitellyt toisilleen Matchin sovelluksen kautta ja puhelimet paikantuvat sen jälkeen samaan kahvilaan, he ovat todennäköisesti treffeillä”, Yagan kuvaili Time-lehdelle.

Match tietää jo nyt paljon asiakkaidensa elämästä deittien jälkeen. Syksyllä se julisti kilpailun, jossa jaettiin 50 000 dollarin stipendi yliopistoon lapselle, jonka vanhemmat ovat tavanneet toisensa Matchissä. Vanhemmat saivat matkan Fidži-saarille.

 

Helsingissä, Etelä-Esplanadin kahvilassa tarjoan Kevätkissalle kupillisen lattea ja vaniljan makuisen macaron-pikkuleivoksen. Hän kertoo tavanneensa Matchin kautta noin kymmenen miestä, joista suurin osa ei läpäisisi valheenpaljastuskoetta. Miehet olivat liioitelleet ikänsä, pituutensa ja painonsa.

Lähdemme katsomaan Ateneumin Japanomania-näyttelyä. Kerron hänelle Itä-Aasian kulttuureista ja japanilaisten taidekäsityksistä. Tämän jälkeen saatan hänet Espoon Leppävaaraan menevälle junalle.

Kaikki sujui enemmän kuin hyvin.

Seuraavana päivänä saan häneltä viestin.

”Kiitos eilisestä. Mä en koe, että meistä paria tulisi. Onnea sinulle tulevaisuuteen, olet ihana ihminen.”

Olo kääntyy hetkessä alakuloiseksi. Vika on selvästi Matchissä. Päätän kuitenkin vilkaista puhelintani ennen kuin poistan sovelluksen. Etusivulla vilkkuu ilmoitus, että jo 48 naista on katsonut profiiliani. Viisi on merkinnyt minut suosikikseen.

Kokoan itseni.

Tuulikki vaikuttaa oikein mukavalta.