Lastensuojelu: Venäjän jyrinä Suomessa asuvien venäläislasten huostaanotosta hämmentää

huostaanotto
Teksti
Katri Merikallio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomessa asuvien venäläislasten huostaanotosta paisutetaan hallitusten välistä riitaa.

Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov tapasi siperialaislapsia Krasnojarskin kuntoutuskeskuksessa helmikuussa 2010. Kuva Konstantin Ushakov / Lehtikuva.

Samaan aikaan kun Suomen ulkopoliittinen johto on New Yorkissa lobbaamassa Suomen YK:n turvaneuvostojäsenyyttä, Venäjän ulkoministeriö on puuttunut kovin sanankääntein suomalaisviranomaisten toimintaan lastensuojelussa.

Ministeriön mukaan Suomi käyttää juuri venäläistaustaisiin perheisiin kaikkein kovimpia otteita, jotka pilaat heidän elämänsä.

Ministeriön mielestä Suomen käytös on uhittelevaa ja kielteistä, koska suomalaiset sosiaaliviranomaiset ovat kieltäytyneet keskustelusta.

Kohu liittyy Vantaalla asuvaan venäläisnaiseen, jonka neljä lasta otettiin huostaan syyskuun alussa.

Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov on haukkunut Suomea asiasta erityisesti Venäjän valtiollisessa mediassa.

Astahovin mukaan Suomi pitäisi julistaa venäläisperheille vaaralliseksi maaksi asua ja matkustaa. Hän vaatii myös Suomeen kohdistuvaa kauppasaartoa, jollei vuoropuhelu parane.

Suomessa venäläiskeskustelua on seurattu hämmentyneenä. Väite siitä, että venäläislapsia otettaisiin huostaan erityisen herkästi ja vieläpä rasistisin perustein, tyrmätään Vantaalla.

“Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa”, sanoo Vantaan perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsblom.

Vantaalla maahanmuuttajia on lastensuojelun asiakkaina jonkin verran enemmän kuin kantaväestöä, mutta syyt ovat moninaiset eivätkä ne koske erityisesti venäläisiä.

Myös Lastensuojelun Keskusliitossa väitettä pidetään outona siksi, että Suomessa ei ole tilastoa, josta näkisi huostaanotettujen lasten kansallisen tai kielellisen taustan.

“Olisi mielenkiintoista tietää, mistä Astahov on tietoja saanut. Mekin tutkisimme asiaa mielellämme”, sanoo erityisasiantuntija Taina Martiskainen.

Tiukka ei perhekomissiolle

Myös väitettä siitä, että Suomi kieltäytyisi keskustelemasta asiasta, pidetään outona. Sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä kertoo, että Venäjän Helsingin-suurlähetystölle on toimitettu jo syyskuun loppupuolella lista oikeista yhdyshenkilöistä Suomen eri ministeriöissä juuri keskustelua varten.

“Mutta siellä on vaikea ymmärtää, että me emme voi käsitellä yksittäistapauksia. Suomen perustuslain mukaan viranomaisella on niissä vaitiolovelvollisuus.”

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) muistutti maanantaina 1. lokakuuta Yleisradion haastattelussa siitä, että kaikissa lapsiasioissa sekä Suomea että Venäjää sitoo Haagin lapsikaappausten käsittelyä koskeva kansainvälinen sopimus, jossa lähtökohtana on lapsen etu.

Kansainvälisten sopimusten yleisperiaate on, että asioissa sovelletaan aina sen maan lainsäädäntöä, jossa lapsi asuu.

“Me emme millään tavalla voi huomioida esimerkiksi Venäjän lainsäädäntöä tällaisissa tapauksissa”, Väärälä sanoo.

Venäjä on sitkeästi vaatinut, että Suomen ja Venäjän pitäisi perustaa kahdenvälinen perhekomissio, jossa Vantaan tapauksen kaltaisia asioita voitaisiin käsitellä. Suomi on yhtä sitkeästi kieltäytynyt.

“Meillä on jo selkeät ja riittävät kansainväliset säännöt siitä, miten tapauksia käsitellään”, Väärälä sanoo.

Samanlaista kahdenvälistä sopimusta Venäjä on tarjonnut myös muille EU-maille. Ranska on sellaisen solminut.

Diplomaattipiireissä Venäjän pyrkimys nähdään perinteisenä hajoita ja hallitse -politiikkana. Jos EU-rintama saadaan rikki, Venäjän on helpompi painostaa yksittäistä maata.

Vantaan tapauksessa vedettiin kauppasaartouhkaus heti esiin, kun asia ei edennyt Venäjän lapsiasiamiehen toivomalla tavalla.

Pelolla houkuttelua

KGB-instituutista valmistunut lapsiasiamies Astahov tunnetaan Venäjällä erityisesti tv-show’n isäntänä. Vladimir Putin nimitti juridiikan tohtorin lapsiasiamiehen tehtävään 2010.

Lastensuojeluasiantuntemusta Astahovilla ei ollut.

Venäjän lastensuojelupolitiikkaa seuraava erityisasiantuntija Martti Kemppainen Lastensuojelun Keskusliitosta pitää Astahovin lähestymistapaa konfliktihakuisena.

“Hänen rikosoikeudellinen taustansa näkyy. Jos lapselle tapahtuu jotain pahaa, sille täytyy löytyä syyllinen jota pitää rangaista”, kuvailee Kemppainen.

“Mutta ei hän mitenkään erityisesti vahdi Suomen asioita. Hän nostaa ennen kaikkea Venäjällä pöydälle hyvin kipeitä asioita, ja siinä hänellä on ansionsa.”

Astahovin tapa toimia ei aina ihastuta Venäjälläkään lastensuojelun väkeä. Jokin aika sitten hän vieraili lastenkodissa Karjalassa. Lasten keskeltä hän lähetti nettiin kauhistuneita tviittejä ja valokuvia ja pauhasi, että jos hän olisi vastuussa näistä oloista, hän eroaisi.

Moni näkeekin Astahovissa pikemminkin tv-kameroiden edessä viihtyvän moskovalaisopportunistin, joka hankkii itselleen poliittista nostetta lasten avulla.

Kun Astahov pelottelee venäläisperheitä Suomen vaaroista, taustalla kuuluu Putinin kamppailu Venäjän väestökatoa vastaan. Venäjällä elää nyt 6,7 miljoonaa ihmistä vähemmän kuin 15 vuotta sitten.

Samassa ajassa Suomen venäläisväestö on kasvanut 58 000:een. Heistä monet ovat nuoria ja hyvin koulutettuja. Venäjä ottaisi heidät mielellään takaisin.