Lasten jalkapallossa liikkuu raha - pihafutis jäi, palvelupaketit tulivat
Ennen potkittiin palloa pihalla murrosikään asti. Nyt mennään seuraan kolmevuotiaana.
Lasten jalkapallosta on viime vuosina tullut Suomessa liiketoimintaa, mikä on johtanut omatoimisen lajiharrastuksen kuihtumiseen ja ohjatun harjoittelun ylikorostumiseen, sanovat Suomen Kuvalehden haastattelemat asiantuntijat.
Tutkijat ovat jäljittäneet suuren muutoksen Suomen kaupungistumiseen ja erityisesti viime laman jälkeisiin vuosiin, jolloin kansalaisjärjestöjen järjestämästä harrastustoiminnasta tuli kovaa bisnestä kuplahalleineen ja palvelupaketteineen.
Kun lapset ennen potkivat palloa keskenään pihalla murrosiän kynnykselle asti, sitouttavat vanhemmat heidät nykyisin seuroihin ja ohjattuun harjoitteluun pienestä pitäen, jopa kolmevuotiaina.
Tähän tuottaja–asiakas-malliin kuuluu, että rahalle vaaditaan vastinetta. Harjoitusmäärät kasvavat, ja samalla omaehtoinen, rento jalkapalloharrastaminen vähenee entisestään.
”Kaikki tutkimustulokset tukevat sitä, että lajinomainen leikkiminen, se että futaillaan omalla ajalla kavereiden kanssa, on tunti- ja kosketusmäärissä mitattuna ja taitojen oppimisen kannalta aivan suvereenia verrattuna ohjattuun harjoitteluun”, sanoo huippu-urheilijoiden urapolkuja tutkinut Mikko Salasuo.
