Lappi jakaantuu kaivoksissa: pohjoisessa vastustetaan, Itä-Lapissa vanhoja kaivoshankkeita katsotaan uusin silmin
Ukrainan sota ja puhe mineraalien omavaraisuudesta on lisännyt uskoa kaivosteollisuuden uuteen tulemiseen.
Eduskunta hyväksyi uuden kaivoslain 20. helmikuuta. Yli kolme vuotta valmistelussa ollut laki antaa muun muassa kunnille lisää valtaa, sillä kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä on jatkossa kunnan hyväksymä kaava.
Myös muut elinkeinot, kuten matkailu ja porotalous, on otettava huomioon nykyistä vahvemmin lupaharkinnassa, koska kaivostoiminnasta halutaan tehdä hyväksyttävämpää kuntalaisten keskuudessa.
Kaivoslupia myöntävän Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tilastojen mukaan kaivosvarauksia on myönnetty Suomessa 115 kunnan alueelle. Varausalueiden yhteispinta-ala on liikkunut 30 000–40 000 neliökilometrissä. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen pinta-alasta.
Varaus oikeuttaa kaivosyhtiön tekemään alkuvaiheen tutkimuksia, mikä rajaa myös kilpailevia kaivosyhtiöitä pois varatulta alueelta.
