Laitaoikeisto vahvistumassa suurissa EU-maissa – Macron järjestää Ranskassa ennen­aikaiset vaalit

Laitaoikeistolle ennustettu vaalivoitto näyttää toteutuneen suurimmissa EU-maissa Saksassa ja Ranskassa. Ovensuukyselyjen perusteella vaalien suurin voittaja on Ranskan Kansallinen liittouma, jonka arvioidaan saaneen yli 31 prosenttia Ranskan äänistä. Se on eniten koko maassa ja yli kaksi kertaa enemmän kuin presidentti Emmanuel Macronin puolueen ääniosuus.

Yksikään puolue Ranskassa ei ole saanut EU-vaaleissa vastaavaa tulosta 40 vuoteen.

Macron on ilmoittanut hajottavansa parlamentin historiallisen tappion seurauksena. Ennenaikaisten vaalien ensimmäinen kierros järjestetään 30. kesäkuuta. 

Kansallinen liittouma on saamassa EU-parlamentissa Ranskan kaikista 81 parlamenttipaikasta 30, kun puolueella oli edellisellä kaudella 23 paikkaa. 

Myös Kansallisen liittouman entinen kumppani, osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) vahvistuu Brysselissä. Puolueelle ennustetaan kuuttatoista meppipaikkaa aiemman yhdentoista tilalle. 

Laitaoikeistolle ennustetaan voittoa myös Itävallassa, Hollannissa, Unkarissa ja Italiassa. 

Kotimaan politiikan teemat ovat hallinneet eurovaaleja eri jäsenmaissa. 

Ranskassa äänestäjille tärkeitä teemoja ovat olleet oma taloustilanne, maahanmuutto ja julkisten palvelujen tila. 

Kansalaiset ovat olleet tyytymättömiä presidentti Macroniin etenkin sen jälkeen, kun hän vei läpi laajasti suututtaneen eläkeuudistuksen. Hänen puolueensa näyttää saaneen reilut 15 prosenttia äänistä. Se on vain täpärästi sosialistipuolueen edellä. 

Kansallisen liittouman suosiota on kasvattanut etenkin tyytymättömyys maahanmuuttoon. Puolue on jo vuosikymmeniä vaatinut sen rajoittamista. 

Puolue on myös alkanut pyrkiä eroon äärioikeistopuolueen maineesta ja viittaa itseensä mieluummin konservatiivisena oikeistopuolueena. Tänä keväänä puolueen henkinen johtaja Marine Le Pen ilmoitti, ettei enää halua istua parlamentissa samassa ryhmässä Saksan AfD-puolueen kanssa. 

Kansallisen liittouman menestystä on voinut auttaa sekin, että Ranskan puoluekenttä on hajanainen. Keskustaoikeisto on jakautunut Macronin En Marche! -liikkeeseen ja republikaanipuolueeseen, jonka kannatus on pitkään ollut heikkoa. Vasemmistossa kilpailevat Suomen sosiaalidemokraatteja vastaavat sosialistit ja laitavasemmistopuolue Alistumaton Ranska. Ranskan vihreät on käytännössä marginaalipuolue. 

Kansallinen liittouma tahtoo viedä Euroopan unionia protektionistisempaan suuntaan. Se kannattaa rajojen sulkemista, mutta poliittisesti mahdollisimman pientä ja heikkoa unionia, joka ei enää laajene. Lisäksi puolueessa on kannatusta yhteistyölle Venäjän kanssa. 

Puolueen kärkiehdokas, Tiktok-tähti Jordan Bardella vaati vaalikampanjassaan Ranskaan uusia vaaleja, jos puolue voittaa.

Saksassa suurimman äänisaaliin näyttää saaneen pääoppositiopuolue kristillisdemokraatit. Ovensuukyselyjen mukaan puolue sai äänistä lähes 30 prosenttia.

Vielä paljon suuremman voiton sai AfD. Ennen vaaleja puolue ryvettyi skandaaleissa. Sen ehdokkailta paljastui epäilyttäviä yhteyksiä Kiinaan ja Venäjälle. Kärkiehdokas Maximilian Krah määrättiin pysäyttämään kampanjansa sen jälkeen, kun hän oli sanonut etteivät kaikki Hitlerin SS-miehet olleet ”automaattisesti” rikollisia. 

Skandaalit laskivat puolueen kannatusta alkuvuoden lukemista: tammikuussa puoluetta kannatti jopa 22 prosenttia äänestäjistä. 

Ongelmista huolimatta puolue ohitti sunnuntain vaaleissa Saksan päähallituspuolueen, liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraatit. 

AfD sai alustavien tulosten mukaan äänistä yli 16 prosenttia, kun sosiaalidemokraatit sai vain 14 prosenttia ja jäi kolmanneksi. 

Laitaoikeisto on hallinnut saksalaista keskustelua ennen vaaleja. Saksan yleisradioyhtiö ARD:n teettämän kyselyn mukaan tärkeimmät äänestyspäätökseen vaikuttaneet teemat olivat ”rauhan varmistaminen”, sosiaaliturva, maahanmuutto, ilmasto ja talous. Äänestäjiä eniten huolestuttaneet teemat olivat rikollisuus, ilmastonmuutoksen seuraukset ja islamin valta Saksassa. 

Yli puolet äänestäjistä kertoo tehneensä äänestyspäätöksen kotimaan politiikan perusteella. 

EU-Parlamentin ensimmäisen ennusteen mukaan kokoomuksen emopuolue EPP on kasvattamassa hieman paikkamääräänsä nykyisestä. Ryhmä saisi 181 paikkaa, kun sillä on ollut 176 paikkaa. Keskustavasemmistolainen S&D puolestaan saisi 135 paikkaa, kun sillä on ollut 139. 

Perinteiset isot ryhmät eivät siis odotetusti saa tälläkään kaudella enää kahdestaan enemmistöä parlamenttiin, mutta yhdessä liberaalien Renew-ryhmän kanssa ne yltävät enemmistöön.

EU-ryhmien saamia paikkoja ei voi suoraan verrata edellisten vaalien tulokseen, sillä meppien kokonaismäärä on hieman elänyt vaalikaudesta toiseen.

Viime vaaleissa EU-parlamenttiin valittiin 751 edustajaa, mutta brexitin takia määrä väheni kauden aikana 705:een.

Näissä vaaleissa edustajia valitaan yhteensä 720.

Perussuomalaisten ECR-ryhmä ja äärioikeistolainen ID-ryhmä ovat kumpikin kasvamassa parlamentissa. Ennusteen mukaan ECR saa 71 paikkaa, kun sillä on nykyisin 69 paikkaa. Äärioikeistolainen ID puolestaan kasvattaisi paikkamääräänsä 62:een nykyisestä 49:stä. Kummankin ryhmän koko olisi hieman pienempi kuin vaalien alla ennakoitiin. ID:n vahvuutta heikentää se, että saksalainen AfD suljettiin ryhmästä ulos vaalien alla.

Vihreille ennakoidaan EU-tasolla isoa tappiota. Nykyisin vihreillä on parlamentissa 71 paikkaa, mutta ryhmän arvioidaan kutistuvan 52 edustajaan. Toisin kuin viime vaaleissa, ilmastoteemat ovat tällä kertaa jääneet vähälle huomiolle.

EU-parlamentissa ei ole hallitus-oppositio-jakoa, vaan enemmistöt muodostetaan tapauskohtaisesti. Keskustaoikeistolainen EPP on kuluneella kaudella omaksunut yhä enemmän laitaoikeiston näkemyksiä ja siirtynyt äänestämään sen rinnalla esimerkiksi kiisteltyä ennallistamisasetusta vastaan.

Oikaisu: 10.6.2024 kello 11:06 korjattu Ranskan europarlamenttipaikkojen määrä. Ranskalla ei ole 86 vaan 81 paikkaa.