Niukasti tuomioita lahjusjutuista

Lahjussyyte on Suomessa todellinen harvinaisuus. Vielä harvinaisempi on lahjustuomio. Korkein oikeus ei ole koskaan antanut ennakkopäätöstä elinkeinoelämän lahjusrikoksista.

Kotimaa
Teksti
Jarno Liski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa Vantaan entisen kaupunginjohtajan Jukka Peltomäen (sd) lahjusjutussa. Syyskuinen päätös on herättänyt suurta närkästystä poliisin ja syyttäjien piirissä, kertovat Suomen Kuvalehden haastattelemat viranomaiset.

”Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntö olisi todella tervetullutta sekä virkamiehen lahjontaa että elinkeinoelämän lahjontaa koskevissa tapauksissa. Tämänhetkisen tilanteen valossa, alempien oikeusasteiden ratkaisujen perusteella nämä rikostunnusmerkistöt ovat erittäin vaikea näyttää. Syyksilukeva näyttökynnys on nostettu niin korkealle”, sanoo valtionsyyttäjä Tuire Tamminiemi, joka Peltomäen jutun syytteitä ajoi.

Hovioikeus lievensi Peltomäen tuomion törkeästä lahjuksen ottamisesta lahjusrikkomukseksi. Päätöksen pelätään nostavan lahjustuomion rimaa yhä ylemmäs. Kansainvälisissä arvioinneissa Suomea on moitittu korruptiorikosten tuomitsemiskynnyksen korkeudesta.

Viime vuosina poliisin tutkittavaksi on Tilastokeskuksen mukaan tullut noin 20–40 lahjusrikosepäilyä vuodessa. Syytteitä on nostettu keskimäärin toistakymmentä vuodessa. Käräjäoikeudessa yli puolet niistä on hylätty.