Suomalaisilla, toisin kuin useimmilla muilla kansoilla, ei ole toisen maailmansodan ajalta yhtä ainoaa kansalliseksi ikoniksi valikoitunutta kuvaa. Syynä ei ole ollut kuvien puute. Puolustusvoimien kuvakeskuksessa on arkistoituna noin 200 000 kuvaa taustatietoineen.
Tämä on kuvakooste Risto Lindstedtin ja Olli Kleemolan artikkelista Tuntematon ikoni. Lue koko juttu SK:sta 48/2011.
Iisalmelainen Teodor Väisänen oli jatkosodan alettua ehtinyt 15. elokuuta 1941 Ontrosenvaaran itäpuolisille alueille. Kuvaaja E.J. Paavilainen.
Kuolemaan liittyvät tabut muuttuivat moraalin muuttuessa. Vihollisen joukkohaudalle pystytetty muistomerkki on tehty sarkastisella tyylillä. Vihollishaudalla poseeraaminen oli triumfaalinen teko: selvisin, te ette.
Ase kädessä poseeraamiset olivat niin suosittuja, että näitä kuvia voidaan pitää sotakuvien perustyyppinä. Niiden motiivina oli osoittaa henkilökohtaista rohkeutta, joskaan se ei tässä kuvassa nouse erityisemmin esille.
Saunomiskuvat olivat suomalainen erikoisuus. Kuvia otettiin, niiden epäsotilaallisuudesta huolimatta, koska oli tärkeää vetää rajaa likaiseksi ja rähjäiseksi mielletyn ryssän ja saunapuhtaan suomalaisen välille.
Aseposeerauksien lisäksi erilaiset vartiopaikkakuvat olivat suosittu kuvatyyppi. Nekin olivat osoitus henkilökohtaisesta urheudesta, vaikka useimmiten kyse oli eritasoisista lavastuksista.
Berliini, valtiopäivätalo. Jevgeni Haldein lippukuvasta tuli Neuvostoliiton voiton ikoni. Pakkomielteinen halu saada valtiopäivätalo vallatuksi ennen vuoden 1945 vappuparaatia Moskovassa johti aikavääristelyyn. Propagandakellon mukaan lippu nousi huhtikuun 30. päivän iltana klo 22.50. Raivokas taistelu talon sisällä jatkui kuitenkin vielä seuraavaan iltapäivään. Todennäköistä on, että kuva otettiin muutama päivä myöhemmin kaikessa rauhassa. Kadulla on jo ajoneuvoja ja käveleviä ihmisiä. Ukrainalainen Haldei erotettiin TASSista juutalaisuutensa vuoksi Stalinin kauden lopulla.