Kuntien liikelaitokset katoavat markkinoilta

Kuntien kilpailuedut yksityisillä markkinoilla ovat jäämässä historiaan.

Palmia
Teksti
Pertti Suvanto
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tämän vuoden loppuun mennessä kaikki kuntien kilpailluilla markkinoilla toimivat liikelaitokset tulee yhtiöittää. Näin määrää kuntalain muutos, joka astui voimaan reilu vuosi sitten. Sen taustalla oli EU-direktiivi.

Lain mukaan kunnan tuottaessa palveluja kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä esimerkiksi osakeyhtiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisvelvoitetta ei ole, jos kunta tuottaa palveluja lain perusteella omille kuntalaisilleen. Myös vähäinen ulosmyynti on sallittu. Hinnoittelun pitää olla kuitenkin markkinaperusteista.

Yksityisen ja julkisen tuotannon välillä on sanottu olevan niin sanottu kilpailuneutraliteettiongelma. Kuntien liikelaitoksilla on ollut julkiseen omistukseensa perustuva kilpailuetu. Se on muodostunut erilaisesta verokohtelusta ja taloudellisista tuista, kuten konkurssisuojasta, markkinaehtoista edullisimmista tuotannontekijöistä, olemattomista tuottovaatimuksista sekä kilpailusuojatun aseman ja siinä saavutetun markkina-aseman tai mittakaavaedun hyödyntämisestä.

Tilastokeskuksella ole tarkkaa tietoa, kuinka monta kuntien ja kuntayhtymien liikelaitosta Suomessa on. Keskukselta saadun epävirallisen arvion mukaan niitä on parisensataa. Suuri osa liikelaitoksista vastaa vesihuollosta. Monet niistä eivät siis toimi markkinoilla.