Kohtalona Venäjä
Viikon Hän 49/1992 oli Anneli Sundberg: nainen, jolta ei kysytä, milloin juttu valmistuu.
Suomen historian viimeinen Neuvostoliiton ja ensimmäinen Venäjän suurlähettiläs Heikki Talvitie joutui itse neljän vuoden ajan panemaan oman osaamisensa peliin, kun jättiläisvaltion kuolin- ja synnyinkouristukset alkoivat:
”Kun Neuvostoliiton aikana oli vuoden, viiden ja viidentoista vuoden suunnitelmia, niin 89–90:stä eteenpäin oli mahdollista ennakoida enää viitisen minuuttia sitä mitä tapahtuu.
Asiantuntemus alkoi olla sitä, että tiesi, mikä osa siitä menetti merkityksensä.
Jos Suomen suurlähettiläällä on joskus ollut tarkka paikka, niin elokuusta 1991 sen vuoden loppuun.
Kun vallankaappaus maanantaina 19.8. alkoi, länsimaat pelasivat puhtaasti Jeltsinin pussiin.
Suurlähettiläät halusivat lähteä mukaan hakemaan Gorbatshovia Forokselta. Siinä vaiheessa (Venäjän pääministeri Ivan) Silajev tajusi, ettei se sovi. Lähettiläsjoukko ajoi kuitenkin Englannin suurlähettilään johtamana lentokentälle ja oli raivoissaan, kun kone oli jo lähtenyt.
Jos britit sellaisessa tilanteessa tulisivat pelanneeksi väärään pussiin, niin suhteet olisivat poikki vähän aikaa, kunnes ne välttämättöminä korjattaisiin.
Ei Suomi voi toimia niin, missään olosuhteissa. Kantaa voi ottaa, arvostelmia esittää, mutta ei pidä sekaantua. Niin paljon kuin me toivomme, että Venäjä ei ole päättämässä minkälainen hallitusmuoto meillä on ja kuka meillä hallitsee, niin yhtä vähän meillä on oikeutta esittää, kuka heillä hallitsee.”