Kun Kekkonen ja herrojen mustat autot pyörähtivät kirkonkylällä, mikään ei ollut Siilinjärvellä entisellään

Moderni fosfaattitehdas rakennettiin pienviljelijäkylän päälle. Lähtö oli monelle vaikea, sillä kotipiiriin liittyi koko elämän työ ja muistot.

historia
Teksti
Aira Roivainen

Suurteollisuus syrjäytti pienviljely-Suomen 1960-luvulla. Pohjois-Savossa Siilinjärvellä se tapahtui poikkeuksellisen nopeasti ja rajusti.

Urho Kekkosen Suomessa talous oli politiikkaa, jossa sopivasti ajoitettu presidentin kyläily tai oikeat henkilösuhteet saattoivat ratkaista teollisuuslaitoksen sijoituspaikan. Suuret teollisuushankkeet olivat pitkälti puoluepolitiikkaa, jossa yhtenä taustavaikuttajana hääri tasavallan presidentti.

Esimerkiksi Rautaruukin kerrotaan päätyneen Raaheen sen jälkeen, kun presidentti oli tammikuussa 1960 tehnyt hiihtolenkin kaavaillun tehdasalueen läpi – seuranaan joukko perässähiihtäjiä.

Jo vuonna 1952 pääministerinä Kekkonen oli julkaissut pamfletin, jossa hän pohti, onko maallamme malttia vaurastua. Kekkonen halusi investointeja erityisesti Pohjois-Suomeen ja alueen raaka-ainevarantoihin. Valtiolla oli urakassa keskeinen rooli.