Kriisikunta käänsi pakotettuna taloutensa – sulki kaksi koulua, kirjaston ja myi tukun osakkeita
Vimpelin talous kääntyi viime vuonna ylijäämäiseksi.
’Ihme” voi tapahtua kunnan taloudessa, jos uhkana on pakkoliitos naapurikuntaan.
Näin kävi pienelle, noin 3000 asukkaan Vimpelin kunnalle keväällä 2016. Kunta pääsi pälkähästä, kun valtioneuvoston kanslia ilmoitti, ettei Vimpeliä liitetä väkipakolla Alajärveen.
Tänä vuonna 150 vuotta täyttävän Vimpelin talous on kehittynyt kriisikunnaksi julistamisen jälkeen hyvään suuntaan rajuilla säästöillä, veronkorotuksilla ja omaisuuden myynneillä.
Raju vyönkiristys ei ollut kuitenkaan helppo toteuttaa.
Kaksi kyläkoulua ja yksi sivukirjasto suljettiin. Vimpeliläiset luopuivat myös lasten kotihoidon kuntalisästä.
Ikäihmisten perusturvaan tehtiin muutoksia, nyt muun muassa hoitoa on painotettu ennalta ehkäisevään hoitoon.
Kunnan ruokapalvelut pantiin yhteen keskuskeittiöön, josta päivittäiset annokset toimitetaan kouluille, vanhus- ja ateriapalveluun sekä päiväkotiin.
Tiukkojen rakennemuutosten lisäksi Vimpeli haki kunnan kirstuu rahaa helpoimmalla mahdollisella tavalla, nostamalla verotusta.
”Tuloveroprosentti on nyt 22,25 prosenttia. Tällä veroprosentilla jatketaan myös vuonna 2017. Kiinteistöveroissa tehtiin korotus vuodelle 2016, ja samoilla prosenteilla jatketaan vuonna 2017”, sanoo Vimpelin kunnanjohtaja Anita Paavola.
Lisäksi Vimpeli myi kunnan omistamia sähköyhtiön osakkeita noin 250 000 eurolla.
Kokonaisuudessaan tiukalla säästöohjelmalla, veronkorotuksilla ja kunnan omaisuutta myymällä Vimpeli teki lähes 1,4 miljoonan euron ylijäämäisen budjetin vuonna 2015.
Valtio oli ihmeissään, mutta jokseenkin tyytyväinen.
”Taloudellisen tilanteen kohenemisen vuoksi kunnalla on edellytykset asukkaidensa lakisääteisten palvelujen turvaamiseen”, Juha Sipilän (kesk) hallitus kirjoitti tiedotteessaan 26. toukokuuta 2016.
Aivan kokonaan Vimpeli ei ole valtion tarkkailusta irtaantunut. Valtiovarainministeriö seuraa edelleen Vimpelin talouskehitystä.
Kunnanjohtaja Paavolan mukaan tulevaisuudessa valtion ei tarvitse asioihin puuttua. Kunta jatkaa tiukkaa talouskuria. Säästöjä haetaan ainakin kuntaan perustettavalla teknisellä toimella.
”Tätä kautta on luvassa säästöjä uudelleen järjestelyjen kautta. Aiemmin teknisen toimen palvelut tuotettiin Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kautta”, Paavola sanoo.
Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa Vimpelin talouteen. Kunnan palveluiden tuottamis- ja rahoittamisvastuu jää sote-uudistuksen myötä pois, mikä helpottanee tulevaisuutta.
”Kunnan talouden kehitystä on huomattavan paljon helpompi suunnitella. Kunnan tehtävät muuttuvat huomattavasti”, Paavola sanoo.
Vimpeli on perinteikäs pesäpallopitäjä. Millainen vaikutus sillä on talouteen?
”Vimpelin Veto ja legendaarinen Saarikenttä ovat olennainen osa vimpeliläisyyttä. Suoraa vaikutusta kunnan talouteen ei pesäpallolla ole, mutta kunnan imagon ja brändin luomisessa se on korvaamattoman tärkeä.”
”Myös kuntalaisten yhteisöllisyys liittyen peleihin ja oheistoimintaan on ainutlaatuista”, Paavola kehuu.
Vimpeli on teollinen paikkakunta. Suurimmat työnantajat ovat Ruukin tehtaat ja alumiiniin liittyvä teollisuus.