Kriisiä ilmassa: Miksi rakennevikaisilla moottoreilla saa lentää?
Yksi australialaisen Qantasin A380-koneen moottoreista hajosi alkunousussa Singaporessa. Kuva David Loh / Reuters / Lehtikuva.
Wrightin veljekset lensivät ihmiskunnan ensimmäiseksi väitetyn moottoroidun lennon Kitty Hawkin rantahiekalla Yhdysvalloissa melko tarkalleen 107 vuotta sitten. Sen jälkeen ilmailuteollisuuden tuotekehittely on tuskin koskaan ollut samanlaisissa vaikeuksissa kuin juuri nyt.
Eurooppalaisen lentokoneenvalmistajan Airbusin tehtailla Toulousessa Etelä-Ranskassa revitään Rolls-Royce Trent -moottoreita irti tuotantolinjalla olevista A380-superjumboista, jotta parikymmentä tällaisilla moottoreilla varustettua konetta pystyttäisiin pitämään lentokunnossa. Muun muassa saksalainen Lufthansa lentää A380-koneilla, joiden Trent-moottoreissa on jotakin pahasti vialla.
Sen osoitti australialaisen Qantasin vaurio Singaporessa marraskuun alussa. A380:n sisempi vasemmanpuoleinen moottori hajosi pahoin alkunousussa.
Vauriot olivat erittäin pahoja. Hydrauliikka- ja sähköjärjestelmiä rikkoutui ja jopa siiven kantava osa, siipisalko, vaurioitui. Kone oli suuressa vaarassa pudota taivaalta, mutta miehistö onnistui tekemään hätälaskun takaisin Singaporeen.
Jo hajonneen moottorin ensimmäiset tutkimukset viittasivat rakennevikaan. Joskus aikaisemmin lennot näillä moottoreilla olisi keskeytetty, kunnes vika oli perin pohjin tutkittu ja korjattu. Nyt lentoja kuitenkin saadaan jostakin syystä jatkaa. Vain Qantas pitää omalla päätöksellään kaikki kuusi superjumboaan maassa.
Alkuperäiset moottorit ovat kuitenkin perinpohjaisissa tarkastuksissa eikä Rolls-Roycella ole moottoreita varastossa. Niinpä niitä riivitään alas rakennusvaiheessa olevista koneista. Tapaa kutsutaan alalla kannibalisoimiseksi. Tähän saakka sitä on kuitenkin käytetty tilanteissa, joissa vanhoihin koneisiin on revitty varaosia jo käytössä poistetuista koneista. Nyt uusiin koneisiin kannibalisoidaan osia vielä tehtaassa olevista koneista.
Se taas viivästyttää väistämättä niiden luovuttamista asiakkaille. Samalla menee jälleen kerran uusiksi A380:n luovutusaikataulu, joka myöhästyi jo lähdössä pahoin koneen tuotanto-ongelmien vuoksi.
Aikataulut pielessä
Samaan aikaan Laredossa Teksasissa on jo viikkoja seisonut maassa Airbusin kovan kilpailijan Boeingin uusin matkustajakone 787 Dreamliner. Siinä syttyi koelennolla ohjaamopalo ja jälleen onnettomuus oli hyvin lähellä. Kaikki lennot kuudella koelento-ohjelmassa olevalla koneella on keskeytetty.
Boeing ei osaa vielä arvioida, millä tavalla tilanne vaikuttaa yli 800 tilatun 787-koneen luovutusaikatauluihin. Ne ovat jo nyt heittäneet täydellistä häränpyllyä, sillä ensimmäinen kone piti luovuttaa All Nippon Airlines-lentoyhtiölle jo kolme vuotta sitten.
Tilanne on samanlainen lähes kaikissa ilmailuteollisuuden suurprojekteissa, sekä siviili- että sotilaspuolella. Aikataulut paukkuvat ja kustannukset ampuvat taivaisiin.
Uusin myöhästyminen tuli julki pari viikkoa sitten. Airbusin uusi pitkän matkan laajarunkokone A350XWB myöhästyy luvatusta käyttöönotosta 2013.
Finnairin pitäisi saada ensimmäinen tällainen kone 2014 ja yhtiössä uskotaan tai ainakin kovasti toivotaan, että aikataulu pitää.
Sotilaspuolella maailman suurin aseteollinen hanke, yhdysvaltalainen F-35-hävittäjä on vuosia myöhässä ja maksaa merkittävästi aiottua enemmän. Israel tilasi aiemmin syksyllä 20 tällaista konetta. Kappalehinta on lähes 75 miljoonaa euroa.
Airbusin ensimmäinen sotilaskone, nelimoottorinen kuljetuskone A400M, on vuosia myöhässä ja maksaa paljon suunniteltua enemmän. Hanke on nipin napin selvinnyt tuskastuneiden ostajamaiden lahtausyrityksiltä. Koelentovaiheessa oleva projekti jatkuu, mutta tilattavia konemääriä on pienennetty.
Eurooppalainen helikopteri NH-90 aiheuttaa jatkuvasti suurta päänvaivaa. Suomen armeija tilasi 20 tällaista kopteria syksyllä 2001. Ensimmäinen piti saada 2004 ja viimeinenkin 2008. Ensimmäinen tuli 2008 eikä käyttäjille Uttiin ole vieläkään luovutettu kymmentä kopteria enempää.
Vielä huonommin menee Ruotsilla. Sen piti saada ensimmäinen, Patrian Hallissa kokoama NH90, alkuvuodesta 2005 ja viimeinenkin 2009. Yhtään kopteria ei ole luovutettu loppukäyttäjälle. Ruotsi tarvitsee kuitenkin välttämättä helikoptereita, ei vähiten Afganistanissa, jonka operaatioita piinaa krooninen helikopteripula. Niinpä Ruotsi ilmoitti aiemmin syksyllä joutuvansa ostamaan korvaavia koneita. Vahvin vaihtoehto on amerikkalainen Sikorsky Black Hawk.
Insinöörien vika?
Suurten ilmailuteollisuushankkeiden takkuaminen on paitsi erittäin harvinaista, myös erittäin harmillista. Valmistajat joutuvat maksamaan suuria korvauksia, esim. NH90:stä Suomelle rahassa 20 miljoonaa euroa ja tavarassa ja tietotaidossa ehkä toinen 20 miljoonaa. Matkustajakoneiden myöhästyminen aiheuttaa lentoyhtiöille suuria ongelmia, ja jälleen joudutaan maksamaan korvauksia.
Asiantuntijatkin ovat ymmällään tästä Murphyn lain (mikä voi mennä pieleen, myös menee pieleen) laajasta toteutumisesta. Finnair-konsernin teknillinen johtaja Kimmo Soini tuntee siviili-, Patrian markkinointijohtaja Jukka Holkeri sotilaspuolen.
Molemmat ovat lentokoneenrakennuksen diplomi-insinöörejä ja molemmat kiistävät, että ongelmana olisi insinöörikunnan ammattitaidon rapautuminen.
Yhdysvalloissa on valitettu fiksuimpien insinööriaivojen hakeutuvan elektroniikkateollisuuteen entisen suosikkialan ilmailun asemasta, mutta ainakaan Suomessa tällaista ilmiötä ei ole huomattu.
Molemmat selittävät ongelmia projektien vaikeusasteella. Sekä siviili- että sotilaspuolella on siirrytty uuden sukupolven koneisiin. Niissä on uudenlaisia rakennusmateriaaleja kuten komposiittimuoveja ja paljon uutta elektroniikkaa. Tuotantoa on ainakin joissakin projekteissa hajautettu alihankkijoille ympäri maailmaa. ”Edelliset uudet hävittäjät suunniteltiin 1970-luvulla”, Holkeri sanoo. ”Insinöörit ovat kyllä yhä ihan fiksuja, mutta heillä ei ole kokemusta ihan uusien koneiden suunnittelusta.”
Sotilaspuolella epäillään myös, että valmistajat esittävät tahallaan alimitoitettuja kustannus- ja aikatauluarvioita saadakseen kaupat tehtyä ja laskuttavat ostajavaltioita surutta projektin ollessa jo käynnissä. F35:n suhteen tällaisia arveluita on esitetty ainakin Yhdysvaltain kongressissa.