Aallon harjalla
Työelämäprofessori Pekka Mattila neuvoo muita johtajia kehittymään paremmiksi, premium-tasoisiksi. Itse hän hallitsee yli sadan työntekijän yritystä kovaotteisesti puuttuen jopa vessojen saippuapullojen muotoon.
Tervetuloa johtajakouluun! Helsingin Mechelininkadun varrella modernissa rakennuksessa toteutetaan Suomen hallituksen unelmaa: yritykset ja tiedemaailma tekevät yhteistyötä, tuloksena rahaa Aalto-yliopistolle.
”Meidän kilpailijalla on Lausannessa linna. Englannissa he ovat yliopistokampuksella. Meillä on tässä hautausmaa vastapäätä ja tietyömaa vieressä”, toimitusjohtaja Pekka Mattila vitsailee.
Aalto-korkeakoulusäätiön yritys Aalto University Executive Education Oy eli Aalto EE on noussut The Financial Times -lehden listalla maailman viidenkymmenen parhaan liikkeenjohdon valmennusta tarjoavan yrityksen joukkoon. Aalto EE on kasvanut voimakkaasti muun muassa yrityskaupoilla.
”Parempi maailma paremmalla johtajuudella”, kuuluu yrityksen motto.
Mattilan pöydällä on pinoittain englanninkielisiä opuksia. Beyond Performance, Teams at the Top, The Power Paradox.
Kansainvälinen kilpailu on kovaa, ja laadun pitää olla premiumia, Mattila sanoo toistuvasti.
Hän on mediasta tunnettu johtamisen asiantuntija, joka kommentoi räväkästi myös politiikkaa. Helmikuussa 2018 kuohutti Mattilan lausunto, jonka mukaan hallituksen aktiivimalli ”kohdistuu lähinnä kaikkein veltoimpiin työttömiin, jotka eivät saa mitään aikaan työllistyäkseen uudelleen”.
Tämä juttu sai alkunsa toimittajien saamista vinkeistä. Niitä tuli eri aikoina ja eri tahoilta, mutta viesti oli sama: Aalto EE:n työhyvinvoinnissa ja johtamisessa on isoja ongelmia. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, sanottiin.
Suomen Kuvalehti alkoi ottaa yhteyttä nykyisiin ja entisiin työntekijöihin.
”Ehkä se surullisin asia esimiehenä toimivalle on, että siellä on valtavasti upeita ihmisiä töissä ja koulutukset ovat todella upeita, mutta johtaminen on niin huonoa. Firma voisi olla paljon menestyksekkäämpi, jos ihmisten ei tarvitsisi pelätä”, sanoi yksi heistä.
Juttua varten haastateltiin ensin kuuttatoista henkilöä. He työskentelevät tai ovat työskennelleet Aalto EE:ssä organisaation eri tasoilla.
Kahta lukuunottamatta kaikki olivat sitä mieltä, että ongelmat ovat merkittäviä ja ne kietoutuvat Mattilan johtajuuteen.
Kukaan kritiikkiä esittäneistä ei halunnut esiintyä jutussa nimellään. He pelkäävät, että ura kärsii jatkossa. Mattila tuntee kaikki, sanotaan.
Jokainen nimetön jutun sitaatti on eri henkilöltä.
”Pelon ilmapiiri”, yksi kiteytti.
”Ihmiset ovat kokeneet aika pahaakin oloa, on itkemistä työpäivän jälkeen.”
SK lähestyi lopulta lähes koko Aalto EE:n henkilöstöä sähköpostilla, jossa pyydettiin haastattelua työhyvinvoinnista ja johtamisesta.
Yhtiön johto lähetti perään työntekijöille viestin, jonka mukaan haastattelun antaminen on jokaisen oma päätös.
”Lisätietoja esimerkiksi työsopimuksesi salassapitovelvoitteestasi saat esimieheltäsi”, työntekijöitä neuvottiin.
Tämän jälkeen toimitus sai kymmenkunta yhteydenottoa, joissa vastaajat kertoivat tyytyväisyydestään.
”On aina ollut kiva tulla töihin. Täällä on innostava ilmapiiri.”
”Mattila on äärimmäisen oikeudenmukainen johtaja, joka tekee hartiavoimin töitä tämän organisaation eteen itseään säästämättä.”
”Innostava, tulosorientoitunut mutta ratkaisukeskeinen johtaja.”
Akateeminen johtaja Mikko Laukkanen on ollut talossa yli viisi vuotta eikä ole törmännyt mihinkään työhyvinvoinnin ongelmiin.
”Pekka on erittäin osaava johtaja. Hän on alaisurani ajalta parhaita esimiehiä. Pekalta oppii paljon.”
Useat työntekijät ovat olleet työhyvinvointiongelmien takia yhteydessä työterveyshuoltoon, ammattiliittoonsa ja työsuojeluviranomaisiin.
Haastateltavan mukaan jotkut työntekijät olivat pelokkaita vastaamaan, kun Terveystalo kartoitti työhyvinvointia vuonna 2016.
”Jotkut soittivat työterveyshuoltoon varmistaakseen, että heidän henkilöllisyyttään ei kerrota työnantajalle.”
Tuon kyselyn mukaan työntekijöistä 12 prosenttia oli uupunut tai uhkasi uupua, 28 prosenttia oli riskiryhmässä.
Kokonaisuutena kuormittuneisuus oli normaalitasolla, mutta huolta herätti, että lähes puolella naisista uupumisriski oli kohonnut. Työtyytyväisyys, työkuormitus ja kiirekuormitus olivat keskinkertaista tasoa. Kehitettävää oli työn ongelmista irtautumisessa ja työntekijöiden palautumisessa.
Asiakaspalvelussa ja laadussa yhtiö pyrkii Mattilan johdolla premium-tasoon. Työhyvinvoinnissa Aalto EE jää useimmilla osa-alueista julkisen sektorin tasolle ja suoriutuu muita yksityisen sektorin yrityksiä heikommin.
Moni haastatelluista kertoo kuulleensa vuonna 2017 työterveyshuollosta, että se on yhteydessä yhtiön johtoon työhyvinvointiongelmien takia.
Mattila puolestaan kiistää, että työterveys olisi ollut johtoon erikseen yhteydessä työhyvinvointiongelmien takia.
Vuodenvaihteessa Aalto EE vaihtoi työterveyspalvelunsa Terveystalosta Aavaan. Mattila esitteli ratkaisun työntekijöille työterveyshuollon tason nostamisena. Hän kertoo vaihdoksen liittyvän tyytymättömyyteen edellisen palveluntarjoajaan: pienemmän yrityksen kanssa asiat voisivat sujua paremmin.
Osa haastatelluista arvelee, että työhyvinvointiongelmat liittyvät rankkoihin yt-neuvotteluvuosiin. Yrityksiä yhdistettiin, oli irtisanomisia ja lomautuksia.
Henkilöstöjohtaja Pasi-Pekka Rossi myöntää, että henkilöstön jaksaminen on ollut viime vuosina esillä. ”Kuormittuminen nousee eteen ajoittain. Näen, että nämä työhyvinvointiin liittyvät asiat on tiedostettu ja niihin on tartuttu.”
Yrityksen pitkäaikainen työntekijä kertoo olevansa edelleen huolestunut työntekijöiden suuresta vaihtuvuudesta ja siitä, että nuoret lupaukset eivät tunnu pysyvän talossa.
”Tosi nopeita lähtöjä”, hän kuvailee.
Toimitusjohtaja Mattilalla on asiasta toinen käsitys: poistuvien työntekijöiden määrä – vuoden sisällä 19 henkilöä – on normaali luku noin 120 työntekijän yhteisössä.
Millainen johtajia kouluttava Mattila itse on pomona? Osa kehuista ja moitteista tuntuu liittyvän samaan asiaan. Jotkut kutsuvat sitä mikromanageeraukseksi, toiset korkeaksi laatutietoisuudeksi premium-bisneksessä.
Pienistä asioista tulee suuria. Yrityksessä on puitu Mattilan johdolla hartaasti esityskalvojen kulmien muotoa ja vessojen saippuapulloja: ne eivät olleet riittävän elegantteja Aalto EE:lle.
Mattila tekee tyytymättömyytensä selväksi.
”Keskellä yötä julkaisukelvottomia posteja.”
”Tulikivenkatkuisia sähköposteja, ripitystä henkilöstöinfoissa.”
Muutama työntekijä näkee, että johtaminen on mennyt viime aikoina parempaan päin. Moni korostaa, että Mattila jakaa myös kiitosta.
”Mattila on kehittynyt vahvasti viimeisen vuoden aikana myös tavassaan viestiä asioita henkilöstölle.”
Mattilan mukaan sähköpostit eivät ole kiukkuisia vaan tiukkoja ja niiden määrä on ”marginaalinen”.
Keväällä 2017 Mattila pettyi samassa rakennuksessa toimivan ravintolan tarjoiluun Aalto EE:n tilaisuudessa. Hän ilmoitti työntekijöille, että ravintolaan ei tulisi enää mennä lounaalle.
”For personnel lunches the recommended restaurant is Perho”, kuului ohjeistus.
Pieniin yksityiskohtiin puuttuminen hidastaa töiden etenemistä ja johtaa pelon ilmapiiriin, sanovat työntekijät. Virheitä pelätään. Mattilan mielestä on ”jännä ajatella se noin”. Hän muistuttaa, että ihmiset ottavat palautetta eri tavoilla vastaan.
”Kansainvälinen kilpailu on kovaa peliä. Jos siinä meinaa pärjätä, pitää vaatia paljon itseltään, mutta se näkyy myös vaatimuksissa muille.”
Arvostelijoiden mukaan Mattilalla on tapana kerätä ympärilleen hovia ja suhtautua nihkeästi ihmisiin, jotka kyseenalaistavat johtamista.
”Sellaiset ihmiset saavat lähteä.”
”Mattila on herra ja hidalgo siellä organisaation päällä. Jos esittää johtamisesta tai ihmisten kohtelusta kriittisiä mielipiteitä, pääsee mustalle listalle.”
Aalto EE:n tapahtumat tuntuvat heijastuvan Mattilan omissa, työelämää käsittelevissä sosiaalisen median kirjoituksissa. Räväköitä tekstejä on välillä hämmästelty yrityksen sisällä, ja joskus niistä kyselevät myös asiakkaat.
”Jatkokäynti työterveyshuollossa ja itkuinen soitto työsuojeluun käynnistävät psykodraaman seuraavan tuotantokauden”, Mattila kirjoitti blogissaan marraskuussa 2017. Monia Aalto EE:n ihmisistä teksti muistutti siitä, mitä oli juuri tapahtunut vain puolisen vuotta talossa olleen ohjelmajohtajan tapauksessa. Hän lähti Aalto EE:stä sairauslomien jälkeen, kirjallinen varoitus matkassaan.
Varoituksen syynä oli muun muassa työntekijän tapa irrottaa asiat ”yleisen elämänkokemuksen mukaisesta merkityksestään”.
Mattilan mukaan hän ei kerro kirjoituksissaan Aalto EE:n tapahtumista, vaan tekstit ovat yhdistelmiä siitä, mitä on urallaan nähnyt ja kuullut.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Mattilan luennointipalkkioiden tason vahvistaa Mattila itse.
Aalto EE:n hallituksen puheenjohtaja, laskentatoimen professori Teemu Malmi on hämmästynyt väitteestä, että yrityksessä olisi työhyvinvointiongelmia.
”On hirveän vaikea ajatella, että pystyisi tekemään hyvää tulosta ja asiakastyötä, jos täällä voitaisiin hirveän huonosti.”
Malmi ylistää Mattilan johtajuutta: hän on saanut aikaan kasvua ja kansainvälistä mainetta. Aalto EE:n liikevaihto oli vuonna 2017 yli 20 miljoonaa euroa, tulosta syntyi noin 600 000 euroa. Vuonna 2011 liikevaihto oli kymmenen miljoonaa vähemmän.
”Myönnän, että mittaan myös menestystäni osittain rahassa. Seuraan luennoitsijoiden palkkioita ja tunnen oman markkina-arvoni”, Mattila kertoi Anna-lehdessä elokuussa 2016.
Aalto EE:ssa Mattila voi vaikuttaa omaan markkina-arvoonsa: hän luennoi itsekin yrityksen koulutusohjelmissa. Hänellä ja kuudella muulla työntekijällä on oikeus saada kuukausipalkan lisäksi näistä keikoista erilliset palkkiot.
Korkeinta palkkiotasoa nauttii Mattila itse. Hän saa laskuttaa työstään 3 400–3 700 euroa päivässä. Muiden kuuden työntekijän taksat ovat matalampia. Vuonna 2017 Mattila teki koulutuspäiviä 46. Yritys salaa Mattilan palkan ja palkkioiden kokonaismäärän, mutta karkeasti voi arvioida, että luentopalkkiot nostavat Mattilan vuosituloja Aalto EE:stä 150 000–170 000 eurolla.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Mattilan luennointipalkkioiden tason vahvistaa Pekka Mattila itse. Toimitusjohtajana hän voi myös vaikuttaa siihen, kuinka paljon käyttää omaa työaikaansa kovapalkkaiseen luennointiin.
Aika ajoin hän informoi hallituksen puheenjohtajaa palkkioistaan. Puheenjohtaja Teemu Malmi tosin on Mattilan kanssa samassa veneessä, sillä hänkin saa vuosittain 120 000–140 000 euroa luennointipalkkioita Aalto EE:ltä. Myös hänen palkkiotasonsa määrää viime kädessä toimitusjohtaja Mattila.
Malmi ei näe asetelmassa hyvän hallinnon kannalta ongelmaa. Hän arvelee, että järjestelyyn liittyvä kritiikki voi johtua kateudesta ja tietämättömyydestä.
Molemmat vakuuttavat, että palkkiotasot perustuvat tarkkaan kriteeristöön kuten asiakaspalautteeseen ja kansainväliseen vertailuun.
Malmin mukaan Aalto EE:n tarjoama hyväpalkkainen lisätyö on yksi tapa houkutella arvostettuja professoreita yliopiston palvelukseen.
Mattila on kotiutunut yritykseen, joka on yhden haastateltavan mukaan ”kuin hänen perheyrityksensä”.
Assistentti ja talousjohtaja ulkoiluttavat mielellään toimitusjohtajan koiraa, ja seinillä roikkuu oman taidekokoelman komeita tauluja. Niitä voi esitellä toimittajille, ja asiakkaille.
Jos Aalto EE on kovaa liiketoimintaa, sitä tuntuu olleen Mattilan ura jo aiemmin. Jutunteon aikana paljastuu tähän liittyvä salaisuus.
Mattilan nykyinen pesti Aalto EE:ssä alkoi vuonna 2011. Sitä aiemmin hän työskenteli puolitoista vuotta tapahtumatuotantoyritys Management Events Studion johtajana.
Se ei ollut minun juttuni, Mattila on todennut.
Mattila jätti yrityksen samoihin aikoihin kahden kollegansa kanssa. Toinen oli yrityksen toimitusjohtaja. Kun Management Eventsillä tutkittiin lähtijöiden tietokoneet, paljastui yllätys.
”Mattilan työkäytöstä olleelta tietokoneelta – jonka tiedostot Mattila oli yrittänyt tuhota – saatiin palautettua asiakirjoja, jotka osoittivat vastaajien sopimusten vastaisen toiminnan ja yhteisen kantajayhtiöiden liiketoimintaa vahingoittaneen hankkeen”, todetaan käräjäoikeuteen vuonna 2012 toimitetusta haasteesta.
Kolmikko oli kaikessa hiljaisuudessa perustanut uuden MRK Funnel -yhtiön ja siirtänyt yrityksen asiakkaita sinne. Samalla he nostivat palkkaa Management Eventsiltä.
Riita sovittiin viime metreillä Helsingin käräjäoikeuden portailla. Mattilan ja hänen kumppaniensa yritykset lupautuivat maksamaan 240 000 euron vahingonkorvaukset Management Eventsin omistajalle Hjärnbruket Oy:lle.
Management Eventsillä asiasta oli valmisteltu jopa rikosilmoitus, jota ei koskaan jätetty.
Mattila ei pidä tekoa asiakkaiden varastamisena. Muuten hän vaikenee.
”Haluan aina kunnioittaa sopimuksia, joita olen tehnyt.”