Korkein oikeus tutkii vain osan Kittilä-syytteistä – kuntajohtajien oikeussuojaan ei ole luvassa selkeyttä

Luottamushenkilöiden virkavastuun laajuuden ja rajojen määritteleminen on korkeimman oikeuden tehtävä, sanoo emeritusprofessori Olli Mäenpää.

Kittilä
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen

Korkein oikeus (KKO) tiedotti maanantaina 1. marraskuuta myöntäneensä syyttäjille rajoitetun valitusluvan Kittilän laajassa virkarikossyytekokonaisuudessa.

Oikeusoppineiden mukaan rajaukset johtavat siihen, että korkein oikeus ei ota kantaa kysymyksiin, jotka ovat Kittilän tapauksen valossa hyvin vakavia kunnallisessa päätöksenteossa: Onko luottamushenkilöillä virkavastuuta? Onko kuntajohtajilla oikeussuojaa?

KKO ottaa ainakin joltakin osin tutkittavakseen niin sanotun Kittilän laki -syytteen. Kyse on siitä, rikkoivatko syytteeseen asetetut  kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet virkavelvollisuuttaan, kun he peruuttivat joulukuussa 2013 kunnanjohtaja Anna Mäkelän tekemän tutkintapyynnön Jouni Palosaaresta, ja antoivatko  kyseiset päättäjät kuntakonserniin kuuluvalle Levin hissiyhtiölle omistajaohjausta hankkiakseen Palosaarelle hyötyä.

Sen sijaan KKO päätti olla tutkimatta luottamushenkilöiden menettelyjä kunnanjohtajan irtisanomisasiassa. Se tarkoittaa, että Rovaniemen hovioikeuden vapauttava tuomio sai tässä asiassa lainvoiman. Samoin tuli lainvoimaiseksi hovioikeuden vapauttava tuomio koskien  työrikossyytteitä.

Toukokuussa 2021 hovioikeus hylkäsi kaikki syytteet kaikkien vastaajien osalta. Syytettyinä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä oli 27 luottamushenkilöä. Avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen syytettiin tilapäisen valiokunnan sihteeriä.