Komissaari Viviane Reding: "Romaneja ei pidä karkottaa"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
komissaari viviane reding

Helsingissä tyhjennettiin viime viikolla Kalasatamasta romanileiri poliisivoimin. Lehtitietojen mukaan 30 romanin häätöä oli toimeenpanemassa 40 mellakkavarusteisiin pukeutunutta poliisia. Komissaari Viviane Reding, onko tämä oikea tapa ratkaista romanikysymys EU-maassa?

“Jos leiri on laiton, silloin viranomaiset voivat sen sulkea, mutta viranomaisilla ei ole oikeutta karkottaa toisesta EU-maasta tulevaa ihmisryhmää etnisin perustein, kuten Ranska teki viime vuonna. Se on selkeästi vapaan liikkuvuuden direktiivin vastaista. Jokainen EU-kansalainen tulee arvioida yksilönä.”

Suomi maksoi viime syksynä romaneille siitä, että he palasivat Romaniaan. Onko tämä parempi tapa?

“Vain jos ihmiset palaavat vapaaehtoisesti. Kolmen kuukauden ajan jokainen EU-kansalainen voi vapaasti oleskella toisessa EU-maassa – myös suomalainen Romaniassa. Sen jälkeen ihmisen on osoitettava, ettei ole rasite valtiolle, jossa oleskelee. Eli hänen täytyy elättää itsensä, hankkia sairausvakuutus ja käyttäytyä kansallisten lakien mukaisesti.”

Suomeen tulleet romanit elättävät itsensä keräämällä pulloja ja kerjäämällä. Voidaanko heidän katsoa rasittavan valtiota?

“Jossain maissa kerjääminen on kielletty, joissain ei. Mutta romaniongelma on vakava jokaisessa Euroopan maassa: miljoonien romanien elinolot ovat pahasti puutteelliset, heidän terveydentilansa on huono, elinikä 10 vuotta alhaisempi kuin valtaväestön. Romanilapsista vain 42 prosenttia käy koulua. Minä olin järkyttynyt kun näin nämä luvut – jotain on yhteiskunnissamme pielessä, jos suuri joukko ihmisiä elää yhteiskunnan marginaalissa.”

“Tämän takia valtionpäämiehet sopiva kesäkuussa, että asiaan pitää puuttua. Jokaisen EU:n jäsenvaltion täytyy vuoden loppuun mennessä esittää oma romani-strategiansa; mitä Suomi tekee romaniasialle, mitä Unkari tekee. Tilanne on hyvin erilainen jokaisessa maassa. Komissio arvioi strategiat ja esittää arvionsa keväällä Euroopan parlamentille.”

Suomeen tulleiden romanien leireissä elää kouluikäisiä lapsia. Pitäisikö heillä olla pääsy kouluun?

“Meidän on tehtävä kaikkemme, että jokainen lapsi pääsee kouluun.”

“On kuitenkin hyvä muistaa, että 80 prosenttia Euroopan romaneista asuu aloillaan, vain pieni osa heistä edelleen kulkee. Mutta voidakseen elää kuten muut, romanit tarvitsevat apua, jotta lapset pääsevät kouluun ja nuoret töihin.”

Pitäisikö Suomen tarjota asumismahdollisuus romaneille, jotka ovat tulleet Suomeen esimerkiksi Romaniasta?

“Tämä on Suomen hallituksen asia. Mutta juuri tämän takia me olemme pyytäneet kaikilta jäsenmailta oman romani-strategian. Verrattuna moneen muuhun maahan Suomi on onnistunut hyvin oman romaniväestönsä integroimisessa, en ole huolissani Suomesta. Mutta kyse ei ole vain Romaniasta tai Bulgariasta, muihin EU-maihin on tullut romaneja myös Balkanilta. Pohjimmiltaan kyse on koko EU:n alueen ongelmasta, johon on määrätietoisesti tartuttava. Me emme voi vain istua ja odottaa.”

Mitä EU aikoo konkreettisesti tehdä asialle?

“Meillä on 26 miljardia euroa käytettävänä tilanteen parantamiseksi, ja komission Roma Task Force -työryhmä on jo arvioinut, mitä esimerkiksi Romanian pitää tehdä romaniväestön auttamiseksi. Toisin kuin monessa köyhässä EU-maassa, en usko että Suomessa kyse on rahasta. Enemmän kyse on linjanvedosta.”

“EU-maat voivat kuitenkin oppia toinen toisiltaan paljon: mitkä ovat ne keinot, jotka ovat auttaneet esimerkiksi Suomessa romanien integroitumisessa yhteiskuntaan.”

Kuva Francois Lenoir / Reuters / Lehtikuva