Postinumerojournalismi ei riitä

Koronavirus jakaa monin tavoin suomalaista yhteiskuntaa, mutta pelkät postinumerot ja lähiöstereotypiat eivät auta sitä ymmärtämään.

Profiilikuva
media
Teksti
Anu Koivunen
Kirjoittaja on mediatutkija ja sukupuolentutkimuksen professori Turun yliopistossa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

”Tämä on Suomen pahin koronapesäke”, lupasi viikonlopun lööppi ja lehti lunasti: ”Ilta-Sanomien toimittaja ja kuvaaja jalkautuivat perjantai-iltana Itä-Helsingin Puotilan metroasemalle sekä Itiksen ja Puhoksen kauppakeskuksiin.” Myös Yle Uutiset jalkautui Itä-Helsinkiin ja raportoi: ”Itäkeskuksessa kerrotaan väsymyksestä taistelussa koronaa vastaan.”

 

Koronauutisointiin on nyt tarjolla tuttua tarinaa vaarallisista lähiöistä ja maahanmuuttajista.

Iltalehti uutisoi, että syksyllä Uudenmaan koronapositiivisista 30–40 prosenttia on ulkomailla syntyneitä.