Itseni sentään hallitsen

Koronapandemian myötä on kirkastunut, että olisi parempi oppia kestämään yhteistä epävarmuutta kuin rakentaa omaa yksilöllistä kulissia.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Tiina Raevaara
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija.

Jokainen on oman onnensa seppä. Niin kuuluu ikivanha lentävä lause, ja siltä maailma myös näyttää, jos sitä tarkastelee vaikkapa kirjamainosten kautta.

Elämme aikaa, jolloin julkaistaan valtavat määrät erilaisia elämäntaito-oppaita. Niitä riittää kaikenlaisiin tarpeisiin: mielenterveysongelmien setvimiseen, parempaan syömiseen ja nukkumiseen, ajanhallintaan, päättäväisyyden ja aikaansaapuuden kasvattamiseen, hyvän parisuhteen ylläpitoon, unelmien toteuttamiseen.

Tuoreinta satoa edustaa esimerkiksi vihreän poliitikon ja toimitusjohtajan Leo Straniuksen Tehokkuuden taika: Näin voit elää enemmän, jossa arki aikataulutetaan tiukasti ja poishoidettavat rutiinit opetellaan tekemään vähällä vaivalla. Etäpalaverin aikana voi polkea kuntopyörää ja hampaiden pesun aikana paitsi venytellä pohkeita myös kuunnella äänikirjaa. Rutiinit vahvistavat hallinnan tunnetta, ja kun pakolliset hommat hoituvat sutjakkaasti, ihmisellä on aikaa myös olennaiseen. Tämän olen itsekin havainnut toimivaksi.