Matematiikka ei ole tieteistä suurin

Sijoittajia muistutetaan, ettei ole hyvä sijoittaa kaikkia munia samaan koriin. Uhkaako koulutusinvestointeja nyt yhden korin malli, kysyy Pirjo Hiidenmaa.

Profiilikuva
Kolumni
Teksti
Pirjo Hiidenmaa
Kirjoittaja on tietokirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa.

Matematiikan välinearvon kaikki tunnustavat. Suuruusluokkien, mittakaavojen ja säännönmukaisuuksien hahmottaminen on välttämätöntä arjessa. On hyvä erottaa, puhutaanko koronatapauksissa absoluuttisista määristä, tapausten kasvuvauhdista vai väkilukuun suhteutetuista esiintymistä.

Jonkinasteista laskutaitoa kaikki tarvitsevat niin työssään kuin kansalaisina: prosentteja, todennäköisyyksiä, muutosvauhteja, korrelaatioita ja monia tunnuslukuja on ainakin ymmärrettävä, vaikkei niitä itse joutuisi laskemaan. Päivittäin näkemämme pylväät, käyrät ja pallokaaviot ovat havainnollisia mutta tarjoavat myös manipuloinnin mahdollisuuksia samalla tavalla kuin luonnollinen kieli. Kriittinen luku- ja numerotaito on kansalaistaitojen ytimessä.

Myös humanistinen tutkimus hyödyntää massa-aineistoja, joiden käsittelystä ei ilman laskennallisia menetelmiä tule mitään. Jokainen organisaatio laatii budjetteja ja tuloslaskelmia, eikä niistäkään saa otetta, jos ei tiedä, mitä lukujen takana on.

Entä matematiikan rooli ajattelutaitojen kehittäjänä? Kyllä, aivan varmasti suhteiden, säännönmukaisuuksien ja yhtäläisyyksien taju kehittää ajattelua ja auttaa hahmottamaan maailmaa. Tämän tajun harjoittamiseen tarvitaan aikaa ja kärsivällistä harjoittelua.